Yhteinen horisontti
– Miten rakennetaan dialogi tekijöiden ja tavoitteiden tekijöiden välille?

Julkaistu

Keskeytyksiä ja epätoivoa toimistossa. Työn määrä on suuri, mutta sen epämäärä vielä suurempi. Palaverilinjat hehkuvat, kuva nykii ja viiveen takia puhutaan päälle. Pikaviestimet laulavat. Palaat ajassa taaksepäin, opintoihisi. Tehdessäsi harjoitustöitä sait keskittyä ratkaisemaan määriteltyä haastetta hallituissa olosuhteissa. Oli aikaa, kunhan jaksoi panostaa. Työelämässä monesti jaksaisi panostaa, mutta ei ole aikaa.

Tullaan itsensä johtamisen ja etäjohtamisen alueelle. Näihin itse sain hyviä eväitä SAMKin ylemmän AMKin opinnoista viime vuosikymmenen alkupuolella. Oli johdettavana sitten minä, sinä tai kokonainen yritys, on onnistumisen edellytyksenä selkeä ja johdonmukainen kommunikaatio. Oman itsensä kohdalla pitää pystyä selkeyttämään tavoitteet, jotta osaa fokusoida käytössä olevat resurssit oikein. Tärkeät ja kiireelliset työt ensin, sitten tärkeät ei-kiireelliset. Muut kiireelliset delegoidaan. Turhat työt deletoidaan. Tämä ajatusmalli ohjasi jo 80 vuotta sitten erään viiden tähden kenraalin toimintaa. Jälkipolville siitä jalostui oiva johtamisen työkalu, Eisenhowerin matriisi. Näinhän priorisointi menee, teoriassa.

Aika ajoin on nostettava katsetta konepellin alta vilkuilemaan horisonttia. Edistääkö tämä viritys matkantekoa tavoitteen mukaiseen suuntaan? Itse muusikkona luen pienet, ei-tärkeät viritykset osastolle “ei vaikuta levymyyntiin”. Ne siis voidaan jättää tekemättä ja keskittyä vaikkapa kansitaiteeseen, joka todellakin vaikuttaa. Suoraan sävelkulkulaitokselta ponnistavan soolokitaristin on tässä nöyrryttävä ja annettava aikaa soolon virittämiseltä kokonaisuuden sovittamiselle. Mainitsemaani horisonttia kutsutaan yritysmaailmassa strategiaksi – sovittamista voisi kai verrata pyrkimykseen toimia strategian mukaisesti. Sormet otelaudalla mutta katse yleisössä. Näin näet, resonoiko muualla kuin omissa sormenpäissä.

Aika ajoin on nostettava katsetta konepellin alta vilkuilemaan horisonttia. Edistääkö tämä viritys matkantekoa tavoitteen mukaiseen suuntaan?

Itsensä johtamista auttaa riittävä itsetuntemus ja ymmärrys omasta kommunikaatiosta. Se, että tulee juttuun itsensä kanssa, on hyvä pohja rakentaa johtajuutta. Tiimin johtaminen vaatii etenkin korvalihasten harjoittamista. On syytä panostaa oppimaan tiimin jäsenten persoonista ja kommunikaatiotyylistä. Aihe on monelle tuttu DISC-testeistä ja vastaavista persoonallisuusprofiloinneista. Punainen haluaa tuloksia, sininen taas reunaehtoja. Laadukas johtamistyö on paljolti erilaisten ihmisten kuuntelemista, myös sanattoman viestinnän tulkitsemista. Se on ymmärryksen rakentamista molempiin suuntiin sekä tiimin voimavarojen optimointia. Etänä johtamisessa korostuvat kärsivällisyys, tilannekatsaukset ja systemaattinen asioiden peilaus vasten isoa kuvaa. Näin vältetään turhien virityspajojen syntyminen. Motivaatio on avainasemassa – koeta löytää tapa motivoida tiimisi jäseniä. Itselleni motivaatio syntyy siitä, että on jotain, jota odottaa tai tavoitella. Mieti, mitä tiimisi jäsenet odottavat. Onko heillä mahdollisuus edetä sitä kohti?

Itselleni motivaatio syntyy siitä, että on jotain, jota odottaa tai tavoitella. Mieti, mitä tiimisi jäsenet odottavat.

Kun suorittaa AMK-tutkinnon, saa laajan tietopohjan mukaan viemisiksi työelämään. Monesti uudesta organisaatiosta löytyy paljon kohteita, joihin voisi omalla osaamisellaan tehdä parannuksia. Kouluoppeja ei ole mahdollista tai järkevää alkaa heti tuputtamaan koko tiimille, mutta omalla esimerkillä tehty hyvä tulos usein kiinnostaa. Siitä voi seurata kysymys “Miten sen oikein teit? Siinä on paikka paaluttaa pari hyvää oppia työyhteisöön. Nykypäivän työntekijältä vaaditaan jatkuvan oppimisen mentaliteettia, jotta pysyy kartalla. Koulun teoriapohja mahdollistaa ponnistuksen työelämään, jossa oppiminen jatkuu entistä kiivaampana.

Ylempi AMK tarjosi itselleni perspektiiviä esimies- ja strategiatyöhön. Se oli eräänlainen sanakirja kääntämään johdon toimintaa duunarikielelle. Siinä missä johdon on tärkeä kuunnella ja ymmärtää alaisiaan, on nykyajan organisaatiossa työntekijän opittava ymmärtämään organisaation strategiaa. Horisontti kirkastuu ja se oma biisi saadaan sovitettua täyttämään sille mietitty paikka albumilla. Strategia oikein viestittynä ja perusteltuna voi antaa työntekijälle paljon. Se voi ohjata silloin, kun itse ei osaa päättää. Ennen kaikkea, se auttaa sanomaan “ei” silloin kun ollaan menossa virittämisen puolelle.

Piilevään sarkasmiin ja sen tunnistamiseen kykenee edelleen paremmin laadukas esimies kuin laadukas tekoäly.

Viestintätaidot loistavat monien tulevaisuuden tärkeitä työelämätaitoja penkovien tutkimusten kärjessä. Tunneäly, tiimityöskentelytaidot, ns. soft skillit tulevat olemaan entistä kovempaa valuuttaa. Rutiinitöitä automatisoidaan jo tietotyönkin puolella, mutta piilevään sarkasmiin ja sen tunnistamiseen kykenee edelleen paremmin laadukas esimies kuin laadukas tekoäly. Kannustan ottamaan neuvosta vaarin ja pitämään yllä omia viestintätaitoja. Hyvä tapa aloittaa on treenaamalla kuuntelemista. Oikein keskittyä, mitä tiimin jäsenet sanovat ja miettiä, miksi he niin sanovat. Takaa voi paljastua motiiveja, motivaatiota tai sen puutetta, ennakko-oletuksia, stressiä, monenlaista. Esimiehelle kuuntelu on yksi tärkeimmistä työkaluista, koska se opettaa ja luo pohjan viestimiseen. Se kartoittaa maaperän, jolle organisaatio voi yhdessä luoda strategian mukaista toimintaa.

Eero Hammais

Viestintäpäällikkö, Headai Oy
Koulutus: Tradenomi (YAMK), yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, Medianomi, vuorovaikutteinen viestintä

Eerolla on yli 10 vuoden kokemus monialustaisesta viestinnästä ja asiakasprojektien johtamisesta. Hän on toiminut opetustehtävissä ja kehittänyt opetusmateriaaleja mm. AV-tuotantojen ja massiivikurssien muodossa. Vapaa-ajallaan hän viihtyy mm. biljardisalilla, lenkkipolulla ja soittamassa Nintendo-melodioita kitaralla.

Kuvat: Pexels ja Eero Hammais

YAMK-opinnot antoivat muutakin kuin tutkinnon

Julkaistu

Ajatus opiskelusta

Yleensä kehotetaan suuntaamaan katse elämässä eteenpäin, mutta näin valmistumisen kynnyksellä haluan hetkeksi kääntää katseen taaksepäin. Se tuntuu tärkeältä asialta, kuin eräänlaiselta päätökseltä opiskeluprosessille, joka sai alkunsa vuonna 2018.

Ajatus opiskelusta kehittyi vähitellen sinä aikana, kun olin kotona esikoiseni kanssa. Kaipasin jotain uutta. Jotain, mikä antaisi minulle uusia eväitä työelämää ajatellen. Edellisestä opiskelukerrasta oli suunnilleen 10 vuotta aikaa ja oma elämäntilanteeni oli muuttunut valtavasti äidiksi tulemisen myötä. Poikani oli alle vuoden ikäinen, kun aloin miettiä opiskelun mahdollisuutta.

Uudet asiat ovat aina jännittäviä, ja tuttuun ja turvalliseen on helppoa jäädä. Jo ennen hakukaavakkeen täyttämistä mietin, että opiskelu pikkulapsiarjen keskellä ja myöhemmin vielä töiden ohella on varmaan vaikeaa, joten kannattaako edes hakeakaan. Onko minusta siihen? Entä, jos en jaksa? Rohkaistuin kuitenkin ja hain opiskelemaan.

Tein itselleni aikataulun pääsykokeisiin lukemisen suhteen. Onneksi lapsellani oli melko säännöllinen rytmi ja saatoin noudattaa aikataulua hyvin. Heräsin aamulla ennen lasta lukemaan ja tekemään muistiinpanoja, ja jatkoin lukemista päiväuniaikana sekä lapsen mentyä yöunille. Tavoite oli saada luettua 30 sivua päivässä. Hiljalleen myös vahvistui ajatus siitä, että opiskelemaan on kerta kaikkiaan päästävä. Mikä ilo olikaan lukea tieto opiskelupaikan saamisesta, kun oli tärisevin käsin ja kelloa vilkuillen kirjoittanut esseevastauksia pääsykokeissa!

Uuden edessä

Paluu koulunpenkille noin 10 vuoden jälkeen vaati kuitenkin jonkin verran totuttelua. Pääsykoe oli ainoa asia, mihin enää kynää ja kumia tarvittiin, sillä arvatenkin 10 vuodessa myös opiskelumaailma menee eteenpäin. YAMK-opinnot olivat pääasiassa verkossa, vaikka toki lähiopetuspäiviäkin oli. Myös ryhmätöiden merkitys opinnoissa oli suuri, ja jopa itseni kaltaisen, melko sosiaalisen ihmisen, oli hetki tarkkailtava tilannetta ennen siihen sukeltamista.

Aluksi mahdollisimman erilaisten ihmisten laittaminen samaan ryhmään tuntui melkoiselta ihmiskokeelta, vaikka luonnollisesti malli on hyvin perusteltu, sillä joudummehan työelämässäkin toimimaan monenlaisten ihmisten kanssa. Piti pysähtyä siihen, miksi joku toimii niin kuin toimii ja mitä oppia muilta voisi saada itselleen. Sitä voi helposti sortua kuittaamaan omasta toiminnasta eroavan toiminnan ärsyttäväksi ja jollain tavalla vääräksi. Toimimme erilaisista lähtökohdista ja meillä on persoonallemme ominaisia toimintatapoja. Tämä oli hyvä tilaisuus oppia paitsi muista, myös itsestään.

Omasta itsestä oppimisen matka

Itsestään oppimisen matkaa oli oikeastaan koko opiskeluaika. Sen aikana myös omaa osaamista ja omia kykyjä kyseenalaistava ääni pään sisällä vaimeni. Opiskelu, itsensä haastaminen ja itsensä ylittäminen toivat onnistumisen kokemuksia, joiden tiedän kantavan pitkälle. Opettajilta saatu palaute toimi myös äärimmäisen tärkeänä peilinä, jonka kautta omaa itseään saattoi tarkastella.

Suurin yksittäinen oppimiskokemus tapahtui opinnäytetyöprosessin aikana, ja sen tekeminen loi entistä enemmän uskoa omaan itseen tulevaisuuden työelämän kehittäjänä. Opinnot tarjosivat lisäksi lukuisia hetkiä opetella ja harjoittaa itsemyötätuntoa, sillä monen ison asian kanssa tasapainoilu ei aina ollut yksinkertaista. Tämän armollisemman suhtautumisen kasvaminen oli asia, joka opintojen aikana minua yllätti eniten.  

Yksi tärkeä lupaus itselleni jo opintojen alussa oli se, että en tee koulutehtäviä öisin. Myös laiskojen hetkien salliminen oli tärkeää puhumattakaan perheen kanssa vietetyistä yhteisistä hetkistä. Toisinaan tehtävät palautuivat sen päätöksen siivittämänä, että tuotos on sillä hetkellä riittävän hyvä. Ei täydellinen, mutta riittävä. Tasapainon vaalimista pidän tärkeänä, kun lähtee opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja siihen haluan kannustaa muitakin.

Haluan kannustaa myös toteuttamaan omia unelmiaan silloinkin, kun se pieni ääni oman pään sisällä yrittää iskeä kapuloita rattaisiin. Ehkäpä juuri silloin niiden haaveiden toteuttaminen on erityisen tärkeää. Muistan törmänneeni ajatukseen, että sen oman potentiaalin saavuttaminen voi olla pelottavampi ajatus kuin ajatus epäonnistumisesta. Lienee siis hyvä istua hetkeksi alas omien henkisten hidasteidensa kanssa ja miettiä, mistä ne nousevat.

Opiskelujen alkuvaiheessa päätavoitteeni oli saada ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka avaisi uusia portteja työelämässä. En osannut ajatellakaan, kuinka paljon opiskelu avaisi portteja itsetuntemuksen kehittymiseen sekä itsensä johtamisen taitoon. Kiitollisin ja haikein mielin tein tutkintotodistushakemuksen. Uudet haasteet työelämässä antavat vielä odottaa itseään, mutta tämän opiskelu-urakan jälkeen olen paljon viisaampi sen suhteen, mihin pystyn, mitä osaan ja mitkä ovat minulle tärkeitä asioita.

Toivon YAMK-tutkinnon avaavan uusia ovia työelämässä. Lisäopinnotkaan eivät ole poissuljettu asia. Katsotaan, mitä elämä tuo tullessaan, aion pitää mielen avoimena uudelle. Nyt on kuitenkin aika pysähtyä hetkeksi juhlimaan opintojen päättymistä ja uutta tutkintoa.

Eva-Maria Kiekkinen

Koulutus: tradenomi (YAMK), johtaminen ja palveluliiketoiminta

Työpaikka: Satakunnan sairaanhoitopiiri

 

My long journey towards a Master Degree

Julkaistu

Hi,

I am Habib Adnan Habib Al-muhanna, born in 1972 in Baghdad, Iraq, an electrical engineer, finished my undergraduate education in 1995 in Baghdad, obtained a post graduate diploma in Energy Management in 2014, and a Master degree in Engineering from Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) in 2018. Since 2010 I was employed as an official in the government in Iraq, my current post is an engineer.

The beginning of the journey. I believe that I started my efforts to obtain a Master degree in the middle of the 90’s in the last century. I tried to achieve that goal in Iraq and abroad.

At the middle of the journey, Dalarna / Sweden. In 2006, I was close to study for a Master degree in Sweden after I got an admission from Dalarna University, but I couldn’t get a student visa.

Through the journey, Special day in Tehran. It was in 2016, the day that I went to the Finnish embassy in Tehran, for confirmation of identity. At that day I woke up early in Mashhad, flew to Tehran and flew back to Mashhad at night. That day was one of the hard-to-forget-days for me for number of reasons. It was an important step in the application process for the Master Degree Programme.

End of this journey. Graduation in 2018. writer with diploma

Goal and Motivation. I believe that it is an important thing to seek knowledge, but also, and probably more, important is the motivation(s).
There is a big difference between someone who seeks postgraduate education just for personal social and financial benefits, and someone who does that for such benefits and for other reasons, too, like participating in doing good things for others.

Appreciation. Reaching the goal, that I worked for for a long time, and managed after many attempts, meant a lot to me. I am grateful to my family and to every person who had a role in that achievement, especially my tutors in my dear SAMK.

Ambition, probably another journey. It is also important to use that degree and that knowledge efficiently for doing useful things in the personal domain and for other people. That is another goal, and probably another journey, too.

writer indoors in front of a door and flags

Habib Adnan Habib Al-muhanna
Master of Engineering
Electrical Engineer, works in Baghdad / Iraq

Tietojenkäsittelyn opiskelijasta toiminnanjohtajaksi

Julkaistu

Viime vuosina on säännöllisesti saanut lukea uutisia IT-alan osaajapulasta sekä siitä, miten erityisesti koodareille olisi työmarkkinoilla kovasti kysyntää. Olen valmistunut SAMKista tietojenkäsittelyn tradenomiksi, sovellustuotantoon erikoistuen. Vaikka omalla alalla riittäisikin töitä tekijöille, päädyin – ainakin toistaiseksi – erilaiselle urapolulle: järjestömaailmaan. Myös tästä saan osaltaan kiittää Satakunnan ammattikorkeakoulua.

Ammattikorkeakouluyhteisö tarjoaa halukkaille kosolti monipuolisia mahdollisuuksia. Opiskelija voi vaikuttaa korkeakoulunsa asioihin ja osallistua opetuksen kehittämiseen.

Ammattikorkeakouluyhteisö tarjoaa halukkaille kosolti monipuolisia mahdollisuuksia. Opiskelija voi vaikuttaa korkeakoulunsa asioihin ja osallistua opetuksen kehittämiseen. Helpoin tapa on antaa opintojaksopalautetta. Muita hieman enemmän sitoutumista edellyttäviä vaihtoehtoja on hakea tuutoriksi tai hallinnon opiskelijaedustajaksi – ehkä jopa opiskelijakunnan edustajistoon taikka hallitukseen. Mikä nyt tuntuu omimmalta tavalta osallistua oman korkeakoulun kehittämiseen. SAMK nimittäin aidosti arvostaa opiskelijoidensa mielipiteitä.

 

Opintojeni varrella sain muun muassa edustaa opiskelijoita vanhan ammattikorkeakoululain mukaisessa sisäisessä hallituksessa ja muissa päätöksentekoelimissä, visioida SAMKin strategiaa, suunnitella Porin modernia keskustakampusta (kuva), kehittää korkeakoulun laatujärjestelmää, testata tietojärjestelmiä, järjestää seminaarisarjan pelinkehityksestä, markkinoida opinahjoamme toisen asteen opiskelijoille sekä suorittaa harjoitteluni verkko-opetuksen parissa.

Valmistumispäivän iltana sain puhelun nykyiseltä työnantajaltani. Minulle tarjottiin töitä Haaga-Helian opiskelijakunta Helgasta. Pääsin hyödyntämään SAMMAKKOn luottamustoimijana hankittua kokemusta opiskelijakuntatoiminnasta, mutta näkemään sen toisen puolen – millaista on olla opiskelijoilla töissä. Samalla täytin omalta osaltani hyvinkin pikaisesti SAMKin vision: ”Jokainen opiskelijamme työllistyy”.

Monessa mukana oleminen korkeakoulutaipaleella valmensi ja antoi eväitä tähän työhön, jossa jokainen päivä on erilainen. Työpöydälle kuuluu laaja skaala kaikenlaisia tehtäviä. Toiminnanjohtajana toimin asiantuntijatiimin esimiehenä, johdan operatiivista toimintaa yhdessä hallituksen kanssa, vastaan hallinnon ja laatujärjestelmän ylläpidosta sekä strategisesta johtamisesta.

Kannustan ottamaan opiskeluajasta kaiken irti ja tarttumaan mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin.

Mielekkäintä on kuitenkin toiminnan kehittäminen ja tietohallinto. Olemme rakentaneet yhdessä kuuden muun organisaation kanssa yhteistä digitaalista palveluväylää. Tämän myötä olen päässyt määrittelemään, kilpailuttamaan, suunnittelemaan, testaamaan, kouluttamaan ja ylläpitämään uutta verkkokauppaa, CRM-pohjaista jäsenrekisteriä sekä digitaalista jäsentunnistetta rajapintoineen ristiin rastiin. Näin olen kyennyt myös hyödyntämään omaa koulutustaustaa ja digiosaamista.

Kannustan ottamaan opiskeluajasta kaiken irti ja tarttumaan mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin. Milloinkaan ei voi tietää, minkälaisia ovia ne tulevaisuudessa avaavat. Etsi, kokeile, löydä ja ennen kaikkea nauti.

Jani Mäntysaari

 

Jani Mäntysaari

Koulutus: tradenomi (AMK), tietojenkäsittely
Työ: toiminnanjohtaja, Haaga-Helian opiskelijakunta Helga

Töiden ohessa Jani opiskelee tietojärjestelmätiedettä maisterivaiheessa Vaasan yliopistossa sekä järjestöjohtajille räätälöityä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa Omniassa.

Monta rautaa tulessa

Julkaistu

Siitä alkaa olla jo vuosi kun valmistuin SAMKista. Nopeasti aika kuluu. Suoritin YAMK-tutkinnon Porissa ja samaan aikaan tein täysipäiväisesti töitä OP Tampereessa.

Opiskeluaika meni yllättävän nopeasti ja mielestäni ihan tavoiteajassa. Tunnetusti tykkään tehdä normaalin päivittäisen työni lisäksi jotain muutakin. No eipä ainakaan ole niitä kuuluisia ongelmia, mitä vapaa-aikanaan tekisi. YAMK-tutkintoa suorittaessani samalla muutimme omakotitaloon, työnkuvani muuttui täysin ja minut valittiin työpaikkani päätyösuojeluvaltuutetuksi. Työ valtuutetun roolissa on hyvin mielenkiintoinen ja vaihteleva, sillä siinä pitää pohtia erilaisia työsuojelullisia asioita, oli sitten kyse esimerkiksi henkisestä jaksamisesta, ilmanlaadusta tai työturvallisuudesta.

Työ Tampereella, opinnot Porissa

Miksi sitten hain opiskelemaan Poriin, vaikka asun Tampereella? Valmistuin vuonna 2009 SAMKista tradenomiksi, ja olen aina arvostanut suuresti porilaisuutta, Halusin Porissa myös opintojani jatkaa. Toki muutoinkin juureni ulottuvat Poriin ja Satakuntaan. Omista YAMK-opinnoistani pidin työpaikallani sen verran suurta ”meteliä”, että sain muutaman muunkin innostumaan jatko-opinnoista. Lisäksi suuri arvostus ja iso kiitos työnantajalleni OP Tampereelle, joka mukavasti kannusti minua opinnoissani. Näin sain työn, opiskelun ja muun henkilökohtaisen elämäni sopimaan hyvin yhteen. Aiemmin tradenomiksi opiskellessani työskentelin Fonectalla ja olin mukana opiskelijakunta Sammakon hallituksessa ja sittemmin edustajistossa. Olen aina kokenut, että monipuolinen tekeminen auttaa eteenpäin.

Omista YAMK-opinnoistani pidin työpaikallani sen verran suurta ”meteliä”, että sain muutaman muunkin innostumaan jatko-opinnoista.

Tampereella olenkin asunut nyt reilu 9 vuotta. OP Länsi-Suomessa aloitin vuonna 2008, samalla kun viimeistelin tradenomin opintojani. Sain sujuvasti siirryttyä OP Ryhmän sisällä Porista Tampereelle, kun kotiosoitteeksi muuttui Tampere. Tampereella olen nyt tehnyt henkilöasiakkaan rahoituksia 7 vuotta ja sen jälkeen viimeiset 1,5 vuotta taloyhtiöiden rahoituksia.

Työpäivä taloyhtiötiimissä on vaihteleva, mielenkiintoinen ja antoisa

Työpäiväni taloyhtiötiimissä on hyvin vaihteleva, mielenkiintoinen ja antoisa. Käyn isännöitsijöiden toimistoissa, taloyhtiöiden hallituksen kokouksissa sekä yhtiökokouksissa kertomassa viimeisimpiä tuulia taloyhtiörahoituksessa; puhumme niin taloyhtiöiden rahoituksista, osakkaan vastuista ja velvollisuuksista kuin korkomarkkinoistakin. Työssä pitää ymmärtää taloyhtiömaailmaa myös peruskorjauksien osalta. Tärkeää on ymmärtää osakkaan arkea ja elämää taloyhtiössä.

Annika esittelee taloyhtiölainaa
Taloyhtiöiden kokouksissa keskustellaan paljon erilaisista
rahoitukseen liittyvistä asioista osakkaan näkökulmasta.

Aiemmin tehdessäni henkilöasiakkaan rahoitusratkaisuja kävin myös OP-Koti Pirkanmaan asuntoesittelyissä kiinteistönvälittäjien mukana. Pääsin mukavasti tutustumaan erilaisiin koteihin. Ja voitteko kuvitella, että tämä entinen porilainen on jopa oppinut täällä suunnistamaan autolla ilman navigaattoria?

Se kaikki esiintymisoppi, jota olen onnekseni saanut ollessani opiskelijakunta Sammakon riveissä, on auttanut näissä esiintymisissä todella paljon. Suurempi jännitys karisee pois, kun on tottunut heittäytymään ja menemään pelottomana erilaisiin esiintymistilanteisiin.

Annika Pöystin kuva

 

Annika Pöysti

asiakkuuspäällikkö, tradenomi (YAMK)
Taloyhtiötiimi, OP Tampere

Ensihoitajasta seksuaalineuvojaksi

Julkaistu

2010 valmistuin lukiosta ja pohdin mitä haluaisin tehdä elämässäni. Olin ollut jo useita vuosia varma, että tulisin työskentelemään musiikin parissa. Tulin kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että vaikka rakastin musiikkia, niin työ itsessään ei olisi ollut sitä mitä olisin halunnut. Mietin tulevaisuuttani ja samoihin aikoihin muutin Turkuun suorittamaan siviilipalvelustani. Sain paikan vanhustenosastolle tekemään laitoshoitajan tehtäviä. Palveluksen aikana aloin miettiä, että ehkä sairaanhoitajan työt olisivat minua varten.

Minulla oli selvät suunnitelmat: valmistuisin sairaanhoitajaksi ja aloittaisin erikoistumisen ensihoitajaksi.

2011 loppukesästä aloitin sairaanhoitajaopintoni SAMKissa. Minulla oli selvät suunnitelmat: valmistuisin sairaanhoitajaksi ja aloittaisin erikoistumisen ensihoitajaksi. Suunnitelmat vaihtuivat kuitenkin taas: sain psykiatrian harjoittelupaikan nuorisopsykiatriasta. Harjoittelusta sain erinomaiset arvostelut ja soveltuvuuttani mielenterveystyöhön kehuttiin. Lisäksi pystyin hyödyntämään työssä taitojani musiikin parissa. Innostuin, tämä oli minun juttuni.

2017 näin ilmoituksen seksuaalineuvojakoulutuksesta. Aihe oli aina kiinnostanut minua. Lisäksi olin juuri muutamaa viikkoa ennen nähnyt kuvan Suomen seksologisen seuran kokouksesta, missä täpötäydessä luentosalissa oli muistaakseni yksi tai kaksi miestä. Ajattelin, että tälle homogeenisyydelle täytyy tehdä jotain.

Ajattelin, että tälle homogeenisyydelle täytyy tehdä jotain.

Opinnot olivat valtavan mielenkiintoisia ja vahvistivat aikaisempia ajatuksiani: halusin viedä työskentelyäni terapeuttisempaan suuntaan. Valmistuin alkuvuodesta 2018 seksuaalineuvojaksi ja aloin hyödyntää opinnoista saatuja taitojani potilastyössäni. Alkuvuodesta 2019 aloin pitää vastaanottoa yksityisellä puolella Porin Mehiläisessä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on psykoterapeutin ura.

Lähdin alkujaan opiskelemaan sairaanhoitajaksi, koska halusin auttaa ihmisiä. Työssäni minulle hienoimpia kokemuksia ovat ne hetket, kun potilaat uskoutuvat minulle. Tuntuu aina yhtä etuoikeutetulta kuulla, kun potilas, toinen ihminen, aloittaa kertomuksensa ”Mä en ole koskaan kertonut tästä kenellekään.” Ja vielä paremmalta tuntuu, kun ymmärrän että osaan auttaa näissä ongelmissa.

Työn kautta olen oppinut tuntemaan myös elämän nurjan puolen. Kasvoin melko suojatussa ympäristössä ja vasta työskenneltyäni mielenterveyskentällä opin tuntemaan ihmiselämän koko kurjuuden kirjon: köyhyyttä, päihteitä, väkivaltaa, piittaamattomuutta, kuolemaa, toivottomuutta. Välillä tuntuu, että maailma musertaa kaikella harmaudellaan. Silloin turvaudun musiikkiin, avopuolisooni ja kavereihin.

Työn varjopuolista huolimatta en kadu sairaanhoitajaksi opiskelua. Palkka ei vastaa työn haastavuutta, mutta toisaalta ei ole oikein mitään muutakaan työtä mitä haluaisin tehdä. Sairaanhoitajan paperit avaavat ovia todella moniin suuntiin, niin Suomessa kuin globaalisti. Avovaimoni on ranskalainen ja ehkä tulevaisuudessa työskentelenkin jossain toisessa maassa. Tiedän, että sairaanhoitajan tutkinnolla se ei ole ongelma.

Antti Pitkanen SAMK alumniblogi

 

Antti Pitkänen

Koulutus: Sairaanhoitaja (AMK), seksuaalineuvoja
Työpaikat: Satakunnan sairaanhoitopiiri, Mehiläinen, yrittäjä

Töiden ohella Antti opiskelee psykologiaa Tampereen avoimessa yliopistossa sekä ranskan kieltä. Antti harrastaa musiikkia, kuntosalia, matkailua sekä kulttuuria kaikissa muodoissa. Lisää Antista löytyy Facebookista.

Olen kova suunnittelemaan, mutta asiat saattavatkin mennä toisin – ja silti hyvin

Julkaistu

Moikka! Olen Laura, 23-vuotias, muutama kuukausi sitten opintoni SAMKissa lopettanut nainen. Aloitin liiketalouden opinnot SAMKissa vuoden 2015 syksyllä. Tiesin, että tarkoituksenani oli jatkaa kauppakorkeaan maisteritutkintoon, joten tradenomitutkinnon arvosanojen tulisi olla lähes täydellisiä.

Ensimmäiset kuukaudet eivät alkaneet niin vahvasti kuin olisin toivonut. Tein yhtä aikaa kahta eri työtä aktiivisesti, yhteensä keskimäärin noin 25 tuntia viikossa. Sanomattakin selvää, että koulu kärsi.

Vuoden 2016 keväällä, muutaman burn outin jälkeen, päätin vähentää töitä ja keskittyä hyvien arvosanojen kauhomiseen. Järjestin aikaa pänttäämiselle, keskustelin opettajien kanssa ja korotin arvosanoja uusintatenteissä, jos en ollut niihin tyytyväinen. Sain kurssiarvosanoja paremmiksi ja keskiarvoni nousi. Yllätyin, koska en koskaan ole ollut millään tavalla erinomainen oppilas. SAMK ja kannustavat opettajat kuitenkin opettivat minulle, että mikään ei ole mahdotonta, kunhan ei vain anna periksi.

Yllätyin, koska en koskaan ole ollut millään tavalla erinomainen oppilas.

Olin miettinyt koko opintojeni ajan kv-vaihtoon lähtemistä, vaikkakin murehdin paljon sitä mitä kävisi ihmissuhteilleni ja uskaltaisinko lähteä. Laitoin hakemuksen, vaikka olinkin varma, että perun lähtemisen muutama kuukausi ennen deadlinea. Hieman ennen vaihtoon lähtöä parisuhteeni päättyi, ja olin henkisesti aika romuna. Vaihtoon lähtö tuollaisessa tilassa stressasi kovasti, mutta tiesin sen olevan paras vaihtoehto. Tulisi tarpeeseen vaihtaa maisemia ja tutustua itseensä uudestaan.

Vaihtoaika Madridissa opetti minulle muun muassa kärsivällisyyttä, joustavuutta ja ennen kaikkea uskoa itseeni.

Opiskelin noin puoli vuotta Madridissa taloushallintoa ja markkinointia. Vaihtoaika opetti minulle muun muassa kärsivällisyyttä, joustavuutta ja ennen kaikkea uskoa itseeni. Opin näkemään sekä hyviä että huonoja puolia eri asioissa. Sain käsittämättömän arvokkaita kokemuksia, uusia ystäviä ja rohkeutta. Maailma on loppujen lopuksi hyvin pieni. Ihmiset ovat hämmästyttävän samanlaisia, vaikka tulisivatkin täysin eri olosuhteista. Opin tuntemaan itseni paremmin ja tietämään, mitä elämältä haluan. Huomasin olevani vieläkin määrätietoisempi ja avoimempi uusille kokemuksille.

Turusta Poriin, Madridista Tallinnaan

Vaihto antoi rohkeutta hakea töihin Suomen ulkopuolelta. Olin aina halunnut työskennellä pankki- ja rahoitusalalla, ja Nordea Bank Oyj tuntui oikealta vaihtoehdolta ollessaan Pohjoismaiden suurin pankki. Hain monta eri kesätyöpaikkaa. Ensisijaisesti toivoin pääseväni Turun Kauppatorin Nordeaan, sillä ajattelin kotiseudulle paluun olevan järkevä ratkaisu puolen vuoden Espanjassa asumisen jälkeen. Olin jo pitkään ikävöinyt perhettäni ja ystäviäni.

Kesätyöpaikkahaastattelu Turkuun sujui hyvin, mutta koska olin hakenut myös Tallinnan Nordeaan, olin sinne etusijalla. Muutaman viikon kuluttua sain kuulla, että olin saanut vakituisen työpaikan Tallinnan Nordeasta, Suomen Nordean Back Officesta, Yritysluotot-tiimistä ja se alkaisi viikon kuluttua vaihdosta palattuani. Aluksi en oikein tiennyt, miten reagoida. Olen kova tyttö suunnittelemaan elämääni, eikä tämä ihan natsannut alkuperäisten suunnitelmieni kanssa. Kuitenkin päätin ottaa työn vastaan, rohkaista itseni ja lähteä kohti uusia haasteita.

Olen kova tyttö suunnittelemaan elämääni, eikä tämä ihan natsannut alkuperäisten suunnitelmieni kanssa.

Aloitin työt Tallinnan Nordeassa kesäkuun 2018 alussa ja huomasin välittömästi iloisen ja energisen tiimihengen, joka välittyi työntekijöistä. Porukka selkeästi nautti työnteosta. Näin kahdeksan kuukauden jälkeen voin todeta, että en missään nimessä kadu päätöstäni ottaa työ vastaan Tallinnasta. Itseasiassa se on ollut yksi tähänastisen elämäni parhaista päätöksistä. Tämä työ on antanut minulle mahdollisuuden päästä sisälle yhteen Pohjoismaiden suurimmista yrityksistä ja huikeat etenemismahdollisuudet.

Aloitin viime syksynä opiskelemaan Master of International Business -koulutusohjelmassa Estonian Business Schoolissa. Opiskelu on toteutettu täysin englanniksi, mikä antaa vahvuutta englannin kielen osaamiseeni ja myös erinomaisen etulyöntiaseman kaupan alalla. Ihan ehdottomasti suosittelen kaikille SAMKin tarjoamaa mahdollisuutta lähteä kansainväliseen vaihtoon. Vaihto avasi minulle sellaisia ovia, joiden olemassa olosta en uskaltanut edes haaveilla. Toivon koko sydämestäni, että jokainen SAMKin opiskelija hyödyntäisi tämän mahdollisuuden.

Laura Kaunisto SAMK alumniblogi

 

 

Laura Kaunisto

Customer Production Officer, tradenomi (AMK)

Yritysluotot-tiimi,
Suomen Nordean Back Office, Tallinna

Insinöörin arjen viestintähaasteet projektityössä

Julkaistu

Me suomalaiset taas oletamme liikaa, että vastaanottaja on jo asiantuntija ja kysyy, jos jäi epäselvää.

Maanantai: lopetan vetämäni Skype-palaverin omalle suunnittelutiimillemme, osallistujina yksi turkulainen ja muutama intialainen suunnittelija. Luen vielä kertaalleen läpi palaverin aikana kirjoittamani muistion, tarkistan otsikon ja asiasisällön – onko se tarpeeksi lyhyt, ytimekäs ja mukana oleva kuvakaappaus selkeä. Seuraavaksi liityn lankoja pitkin mukaan projektimme suunnittelun vetäjien viikkopalaveriin, jota johtaa turkulainen suunnittelupäällikkö, Engineering manager. Käymme läpi alkaneen viikon ja lähitulevaisuuden työkuormaa, haasteita, aikataulua – aamulla olen tehnyt tätä palaveria varten oman osuuteni projektin seurantadokumenttiin, joka puolestaan löytyy dokumentinhallintajärjestelmästämme. Palaverin jälkeen luen uudestaan läpi ja lähetän aamun palaverin muistion eteenpäin sähköpostilla. Tässä vaiheessa ollaankin jo puolessa välissä työpäivää.

Putkiston asennusta putkisillalle Kuva Niilo Italinna SAMK alumniblogi
Putkiston asennusta putkisillalle

Voi kuulostaa hektiseltä ja sitä se paikoin onkin, mutta olen valitsemallani polulla. Voisin olla mukana myös hitaammin edistyvässä kotimaisessa projektissa, mutta se ei olisi yhtä mielenkiintoista. Ai niin, työkseni toimin pääsuunnittelijana, projektimme asiakas on saksalainen, tiimissäni on suomalaisia ja intialaisia suunnittelijoita. Teen töitä etänä kotoa Porista. Projektissamme on mukana lähes 10 kansalaisuutta. Kohtaan siis viestintähaasteita päivittäin.

Vuonna 2009 valmistuin SAMKin Porin yksiköstä kemiantekniikan insinööriksi. Edes valmistuttuani en voinut kuvitella millaista työni tulisi olemaan vajaan 10 vuoden kuluttua. Niin paljon se erosi opiskelijan tyypillisestä arjesta. Insinöörin koulutuksesta on moneksi: sekä suunnittelun, asiantuntijan että myynnin tekniset ammattilaiset saavat hyvän lähtökohdan työelämään.

Työskentelen pääosin projekteissa. Nyt on menossa urani kolmas isompi projekti ja ensimmäinen, jossa vedän suunnittelua. Kommunikointi on siis erittäin tärkeässä asemassa.

Työpäivinä voi välilla nauttia maisemistakin Kuva Niilo Italinna SAMK alumniblogi
Työpäivinä voi välilla nauttia maisemistakin

Yrityksemme sisäinen viestintä projektissa toimii sekä suoraan että epäsuorasti. Tutuille työkavereille on luonnollista soittaa tai laittaa epämuodollista pikaviestiä. Haasteita tuovatkin eri kulttuurit saman työpaikan sisällä. Intiassa asia pitää esittää selkeästi, yksityiskohtaisesti ja hierarkia huomioon ottaen. Ruotsissa halutaan vielä tämänkin jälkeen mahdollisesti miettiä muita vaihtoehtoja ja perusteiden keksiminen on haastavaa. Me suomalaiset taas oletamme liikaa, että vastaanottaja on jo asiantuntija ja kysyy, jos jäi epäselvää. Näitä kaikkia asioita ei oteta esille opiskelun aikana tai edes työhön perehdytettäessä.

Oma ohjenuorani selkeään insinöörin viestintään

Oma ohjenuorani selkeään insinöörin viestintään: Tarkista ja vielä kerran tarkista. Tiedä itse, missä mennään eli ole ajan tasalla. Sähköpostin otsikko, piirustuksen tuorein revisio, vastaanotetun lähtötiedon tulkinta – kaikki nämä ovat yksityiskohtia ja voivat pahimmillaan johtaa pahasti harhaan, jos ne kaikki eivät ole kunnossa. Vastuu on siis viestijällä. Entä vastaanottaja? Parhaimmillaan sinua huomautetaan virheistä, mutta jos näin ei tapahdu, voit olla pulassa.

Parhaimmillaan sinua huomautetaan virheistä, mutta jos näin ei tapahdu, voit olla pulassa.

Asiakkaan kanssa työskentely on puolestaan oma maailmansa ja haastavuudessaan kiinnostavaa. Kulttuuri pitää aina ottaa huomioon tässäkin vuorovaikutuksessa. Olen myös saanut oppia kokemuksen kautta: tarkista, ole rehellinen ja selkeä viestijä, tarvittaessa tarkista uudestaan. Kysyminen on viisautta. Aina asiakkaan asiaosaaminen ei ole samalla tasolla ja tällöin on tärkeää olla ystävällinen, korrekti, mutta edelleen rehellinen. Jos toimit itse asiantuntijana, sinun tehtäväsi on auttaa ymmärtämään.

Aina viesti ei mene perille. Silloin vaaditaan hyviä hermoja. Ja taas kerrataan mistä asiassa oli kysymys…

Niilo Itälinna SAMK alumniblogi

 

 

Niilo Itälinna

Pääsuunnittelija, insinööri (AMK), kemiantekniikka

Neste

Töissä sosiaali- ja terveysjärjestössä

Julkaistu

Tämä kirjoitus on sinulle, joka parhaillaan harkitset hakeutumista Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tai Kuntoutuksen ylempi AMK -koulutusohjelmiin. Koulutusohjelmat tarjoavat monipuoliset valmiudet kuntoutuksen ohjauksen, neuvonta-, suunnittelu- sekä kehittämis- ja johtotehtäviin.

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tutkintoni päivitin vuonna 2015 Kuntoutuksen ylemmässä koulutusohjelmassa (YAMK). Voin todeta, että koulutukset ovat antaneet hyvät ammatilliset valmiudet, ja sitä kautta on avautunut hienoja mahdollisuuksia toimia hyvin erilaisissa työtehtävissä. Omat työtehtäväni ovat sijoittuneet muun muassa lastensuojeluun ja järjestöjen kehittämis- ja koordinaatiotehtäviin.

Näköalapaikalla ja monipuolisten työtehtävien äärellä

Nykyisin työskentelen erityisasiantuntijana valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestössä (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry). Tässä tehtävässä voin todeta olevani melkoisella näköalapaikalla ja monipuolisten työtehtävien äärellä.

Ennen vuoden vaihdetta tehtävänäni oli tukea maakuntien järjestötoimijoita sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun liittyen. Vuoden vaihteesta lähtien tehtävänkuvaani on kuulunut kuntoutus, kuntoutusuudistus sekä asiakkaiden palveluprosessit. Kyseisessä tehtävässä olen päässyt hyödyntämään niin kuntoutuksen koulutustani kuin kuntoutusalan työkokemustani kuntoutujan aseman parantamiseksi. Työni on asiantuntija- ja vaikuttamistyötä.

Olen päässyt hyödyntämään niin kuntoutuksen koulutustani kuin kuntoutusalan työkokemustani kuntoutujan aseman parantamiseksi.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan hallituskaudella tehdään kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Kuntoutuksen uudistamiskomitea julkaisi kuntoutuksen kokonaisuudistusta koskevan raporttinsa marraskuussa 2017. Komitea teki 55 ehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi. Kuntoutuksen uudistaminen kytkeytyy moniin valmisteilla oleviin laajoihin uudistuksiin, kuten sote- ja maakuntauudistukseen, kasvupalvelu-uudistukseen, monikanavarahoituksen uudistamiseen sekä hallituksen kärkihankkeisiin.

Ehdotusten toimeenpano voi toteutua ainoastaan siten, että ne sovitetaan tiiviiksi osaksi maakuntien sote- ja muuta uudistusvalmistelua. Vaikuttamistyötä tehdään yhdessä järjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa niin kansallisesti kuin maakunnissa. Edelleen on vaikutettava muun muassa siihen, miten kuntoutusjärjestelmän pulmat tullaan ratkaisemaan uudistuksessa ja mitkä ovat uudistuksen vaikutukset käytännössä. Sekä siihen, miten yhdyspinnat saadaan toimiviksi. Järjestötoimijoiden huolena on myös se, miten maakunnat ja kunnat tulevat avustamaan kuntoutussektorilla toimivia järjestöjä.

 

JoutsiluomaJaana_kuntoutus_nettiin

Jaana Joutsiluoma

erityisasiantuntija, kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK)

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Ryhdy työpaikkasi johtajaksi

Julkaistu

Työsuojelun näkökulmasta on vuosikausia ollut tärkeää, että työ voidaan suorittaa fyysisesti turvallisesti ja terveellisesti. Nykyään yhä harvempi tekee ruumiillisesti rasittavaa työtä, ja riski työtapaturmille on matalahko. Sen sijaan monen tämän päivän työntekijän työpaikka on ensisijaisesti omassa päässä, jossa kellokortin leimaaminen ja oven sulkeminen eivät välttämättä saa työpäivää päättymään. Kiireisinä aikoina itselläni esimerkiksi työtehtävät pyörivät mielessä ympäri vuorokauden, pahimmassa tapauksessa jopa valvottavat yöllä. Eila Kallio ja Sirkku Kivistö puhuvatkin Mieli työssä -kirjassaan työn tekemisestä henkisin työkaluin ja voimavaroin.

Kuva: Sari Kahri
Luonto on erinomainen paikka rentoutumiselle ja rauhoittumiselle.

Useimmat kokevat olevansa työssään parhaimmillaan, kun asiat ovat järjestyksessä ja asioita voi saattaa loppuun yksi kerrallaan. Tämä on kuitenkin nykypäivän asiantuntijatyössä harvinainen tilanne, ja erilaiset keskeytykset katkovat keskittymistä. Kallion ja Kivistön mukaan mielen toimintakyky rasittuu jatkuvista asiasta toiseen hyppäämisistä. Voi tuntua, että pää on puuroa, jossa tehtävät muodostavat epämääräisen massan. Siitä tunteesta on asiantuntijuus kaukana.

Nykyiset työkalut mahdollistavat työnteon vuorokauden ympäri. Kun työpaikka sijaitsee omassa päässä, rajojen asettaminen työnteolle on pitkälti itsestä kiinni. Tämän päivän hyvinvoiva työntekijä onkin aiemman fyysisesti kestävän puurtajan sijaan sellainen, joka osaa pitää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan huolta. Hyvinvoinnin saavuttamiseksi tarvitaan itsensä johtamisen taitoja.
Itsensä johtamisessa on Pentti Sydänmaalakan mukaan kyse oman toiminnan kriittisestä tarkastelusta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä kaikilla elämän osa-alueilla, niin fyysisellä, psyykkisellä, emotionaalisella, sosiaalisella kuin ammatillisellakin. Itseään ja jokapäiväistä toimintaansa on opittava tarkkailemaan objektiivisesti, eräänlaisesta lintuperspektiivistä. On tehtävä itse parhaansa oman hyvinvointinsa eteen.

Lyhytkin hetki luonnossa rauhoittaa. Kuva: Sari Kahri
Lyhytkin hetki luonnossa rauhoittaa.

Koska tiedän, että jatkuva työasioiden murehtiminen ei ole hyväksi terveydelle, olen halunnut opetella siitä eroon hallitakseni haitallista stressiä. Koska työelämän stressaavuus todennäköisesti ei tulevaisuudessa vähene, olen todennut, että minun on muututtava jaksaakseni. Olen havainnut hyväksi keinoksi esimerkiksi erilaiset rentoutus- ja mindfulness-harjoitukset, joissa oleellista on keskittyä nykyhetkeen menneestä tai tulevaisuudesta murehtimisen sijaan. Käytettyäni aamulla 10–15 minuuttia rauhoittumiseen voin aloittaa työpäivän rentoutuneella mielellä, sen sijaan, että säntäisin työpaikalle päivän kiireistä valmiiksi stressaantuneena.

Hyväksi itsensä johtajaksi ei tulla yhdessä yössä, se vaatii työtä, kuten mikä tahansa opettelua vaativa asia. Itsensä johtamisessa ongelma ei useinkaan ole se, etteikö aiheesta olisi tietoa, vaan miten soveltaa tietoa pitkäjänteisesti käytäntöön. Harjoitusten tekeminen on otettava osaksi arkea. Toiminnan on muututtava, jotta tulokset muuttuvat.

Pentti Sydänmaanlakan mukaan vain hyvinvoivat työntekijät pystyvät vastaamaan nykypäivän työelämän haasteisiin. Ammatillisen osaamisen lisäksi itsensä johtamisen taitoja voidaankin pitää oleellisina työnteon taitoina nykypäivän asiantuntijatyössä.

Lähteinä käytetty
Kallio, E. ja Kivistö, S. 2013. Mieli työssä. Helsinki: Työterveyslaitos.
Sydänmaalakka, P. 2008. Älykäs itsensä johtaminen. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kahri SariSari Kahri

tiedottaja, tradenomi

Opiskelee parhaillaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Johtamisen ja palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa ja suunnittelee tekevänsä opintoihin kuuluvan kehittämistehtävän itsensä johtamisen teemasta.