Kategoria: Suomenkieliset artikkelit

Rakkaudesta verkko-opiskeluun

Julkaistu

Oma koulutaustani on vaiherikas. Kävin peruskoulun loppuun erityiskoulun erityisluokalla, koska nuoruuden vimmoissani en osannut käyttäytyä. Peruskoulun jälkeen kului useita vuosia ennen kuin lähdin opiskelemaan itselleni ammattia. Ammattikoulututkinnon suoritin oppisopimuksella. Liioittelematta voi sanoa, että kun vuonna 2019 aloitin Satakunnan ammattikorkeakoulussa liiketalouden monimuoto-opinnot, oli olo melko epätodellinen. Olin päässyt opiskelemaan ja olin toki innoissani, mutta aloituspäivänä minusta tuntui, että astuin vapaaehtoisesti kouluun ensi kertaa todella pitkään aikaan. Jännitti. Päällimmäisenä oli mielessä epävarmuus siitä, pärjäänkö minä koulussa ylipäätään. Onko minusta oppijaksi.

En osannut varautua siihen, miten mukanaan opiskelu minut vei. Vuosia olin tehnyt töitä, ja ollut äiti ja kumppani. Uudet taidot, tieto ja oppiminen oli aivan erilaista ja ihmeellistä maailmaa. Kirjoitin esseitä, joiden valmistumisen jälkeen avasin uuden tyhjän Word-dokumentin, ja jatkoin huvikseni ajatusten ylös kirjaamista, koska kirjoittaminen vain tuntui niin hyvältä. Yksi hienoimmista opiskelun ”sivuvaikutuksista” on ollut kirjallisen luovuuden lisääntyminen. Lähdin jo opiskelujen alussa kirjaamaan ylös verkko-opiskeluun liittyviä havaintoja ja erityispiirteitä. Pyrin myös suorittamaan opintojaksoja eri ammattikorkeakouluissa CampusOnlinen kautta – vertailemaan koulujen oppimisalustoja, ja sitä, miten opettajat ovat opintojaksonsa rakentaneet.

Opinnäytetyö verkko-opetuksen kehittämisestä

Hurahdin lopulta verkko-opiskeluun niin vahvasti, että tein opinnäytetyöni verkko-opetuksen kehittämisestä ammattikoulussa. Opinnäytetyötä varten lukemani tutkimukset ja materiaalit avasivat silmiä erityisesti opettajien kokemille haasteille verkko-opetukseen siirryttäessä, mutta syvensivät myös näkemystä niistä asioista, joiden parissa opiskelijat joutuvat painimaan. Ensimmäinen AMK-tutkintoni tuli valmiiksi keväällä 2022. Huomasin opiskelujen jälkeen, että siirryin suorittamaan Avoimen AMKin opintojaksoja, eikä opiskelu noin vain loppunutkaan. Oppimisen tarve jäi päälle. Heti, kun SAMKin sivuille ilmestyi tieto tuotantotalouden insinöörin tulevista verkko-opinnoista, tein päätöksen, että yritän päästä suorittamaan tutkintoa. Syksyllä 2023 aloitin insinööriopinnot uuden luokan kanssa.

Toinen kierros on jo näin alkuun opettanut sen, että opiskelukavereilla voi olla suuri merkitys myös verkko-opiskelussa. Meidän luokkamme yhteishenki on hyvä, ja keskustelut ovat aktiivisia ja vuolaita. Tekeminen on yhä itsenäistä ja vaatii hyvän motivaation, mutta kanssakulkijoita löytyy. Tämä on luultavasti viimeinen AMK-tutkinto jonka suoritan. Haaveet ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta ovat olemassa, mutta nyt on aika nauttia tämä kierros loppuun ensin.

Mielettömiä uusia maisemia

Verkko-opintojen tarjoama vapaus on minulle tärkeää. Olen terävimmilläni heti herättyäni, ja eniten saan irti luennoista varhain viikonloppuaamuisin. Uskon, että tämä sama vapaus omien opintojen aikatauluttamiseen houkuttelee monia hakeutumaan verkossa tapahtuvan opiskelun pariin. Itsenäinen opiskelu vaatii opiskelijalta erityisesti vastuunottoa, motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Verkkoon siirtymisen trendi asettaa haasteita myös kouluille ja opettajille. Opettaminen oppimisalustan kautta poikkeaa huomattavasti luokkaopetuksesta. Tarvittavien resurssien tarjoaminen, opettajien kouluttaminen ja muu uudelleen järjestäytymiseen tarvittava aika saattaa yllättää. Opettajien ja oppilaiden välisen aktiivisen vuorovaikutuksen, yhteistyön ja palautteen kautta kokemusta kertyy kuitenkin jatkuvasti.

Ylös kirjoittamistani kokemuksista ja havainnoista on matkan aikana muodostunut kokonaisuus jossa on rakennetta. Syntyi ”I survived 210 op! Vinkkejä ammattikorkeakoulun monimuoto- ja verkko-opintoihin”. Opas alkaa Sydney J. Harrisin lauseella: “The whole purpose of education is to turn mirrors into windows”. Itse tulkitsen tämän vertauskuvana siitä, miten mielettömiä uusia maisemia (näkökulmia ja oivalluksia) oppiminen voi meille avata.

Mikäli harkitset verkko-opintoihin hakeutumista, haluaisin kannustaa sinua kliseisen kuuloisella ”Päästä irti. Hyppää. Lennä” -fraasilla. Minä hurahdin. Sinä voit olla seuraava.

Päästä irti. Hyppää. Lennä.

Hilla Nummila, tradenomi (AMK)

Kirjoittaja on verkko-opintointoilija ja talous- ja henkilöstöjohtamiseen tradenomi. Hän opiskelee tällä hetkellä toista ammattikorkeakoulututkintoaan SAMKissa ja tekee töitä teollisuudessa sisäisenä auditoijana. Vapaa-ajallaan hän harrastaa taidemaalausta ja permakulttuurin mukaista puutarhanhoitoa.

Lue Hilla Nummilan kirjoittama opas ”I survived 210 op! Vinkkejä ammattikorkeakoulun monimuoto- ja verkko-opintoihin”

Tietojenkäsittelyn opiskelijasta toiminnanjohtajaksi

Julkaistu

Viime vuosina on säännöllisesti saanut lukea uutisia IT-alan osaajapulasta sekä siitä, miten erityisesti koodareille olisi työmarkkinoilla kovasti kysyntää. Olen valmistunut SAMKista tietojenkäsittelyn tradenomiksi, sovellustuotantoon erikoistuen. Vaikka omalla alalla riittäisikin töitä tekijöille, päädyin – ainakin toistaiseksi – erilaiselle urapolulle: järjestömaailmaan. Myös tästä saan osaltaan kiittää Satakunnan ammattikorkeakoulua.

Ammattikorkeakouluyhteisö tarjoaa halukkaille kosolti monipuolisia mahdollisuuksia. Opiskelija voi vaikuttaa korkeakoulunsa asioihin ja osallistua opetuksen kehittämiseen.

Ammattikorkeakouluyhteisö tarjoaa halukkaille kosolti monipuolisia mahdollisuuksia. Opiskelija voi vaikuttaa korkeakoulunsa asioihin ja osallistua opetuksen kehittämiseen. Helpoin tapa on antaa opintojaksopalautetta. Muita hieman enemmän sitoutumista edellyttäviä vaihtoehtoja on hakea tuutoriksi tai hallinnon opiskelijaedustajaksi – ehkä jopa opiskelijakunnan edustajistoon taikka hallitukseen. Mikä nyt tuntuu omimmalta tavalta osallistua oman korkeakoulun kehittämiseen. SAMK nimittäin aidosti arvostaa opiskelijoidensa mielipiteitä.

 

Opintojeni varrella sain muun muassa edustaa opiskelijoita vanhan ammattikorkeakoululain mukaisessa sisäisessä hallituksessa ja muissa päätöksentekoelimissä, visioida SAMKin strategiaa, suunnitella Porin modernia keskustakampusta (kuva), kehittää korkeakoulun laatujärjestelmää, testata tietojärjestelmiä, järjestää seminaarisarjan pelinkehityksestä, markkinoida opinahjoamme toisen asteen opiskelijoille sekä suorittaa harjoitteluni verkko-opetuksen parissa.

Valmistumispäivän iltana sain puhelun nykyiseltä työnantajaltani. Minulle tarjottiin töitä Haaga-Helian opiskelijakunta Helgasta. Pääsin hyödyntämään SAMMAKKOn luottamustoimijana hankittua kokemusta opiskelijakuntatoiminnasta, mutta näkemään sen toisen puolen – millaista on olla opiskelijoilla töissä. Samalla täytin omalta osaltani hyvinkin pikaisesti SAMKin vision: ”Jokainen opiskelijamme työllistyy”.

Monessa mukana oleminen korkeakoulutaipaleella valmensi ja antoi eväitä tähän työhön, jossa jokainen päivä on erilainen. Työpöydälle kuuluu laaja skaala kaikenlaisia tehtäviä. Toiminnanjohtajana toimin asiantuntijatiimin esimiehenä, johdan operatiivista toimintaa yhdessä hallituksen kanssa, vastaan hallinnon ja laatujärjestelmän ylläpidosta sekä strategisesta johtamisesta.

Kannustan ottamaan opiskeluajasta kaiken irti ja tarttumaan mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin.

Mielekkäintä on kuitenkin toiminnan kehittäminen ja tietohallinto. Olemme rakentaneet yhdessä kuuden muun organisaation kanssa yhteistä digitaalista palveluväylää. Tämän myötä olen päässyt määrittelemään, kilpailuttamaan, suunnittelemaan, testaamaan, kouluttamaan ja ylläpitämään uutta verkkokauppaa, CRM-pohjaista jäsenrekisteriä sekä digitaalista jäsentunnistetta rajapintoineen ristiin rastiin. Näin olen kyennyt myös hyödyntämään omaa koulutustaustaa ja digiosaamista.

Kannustan ottamaan opiskeluajasta kaiken irti ja tarttumaan mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin. Milloinkaan ei voi tietää, minkälaisia ovia ne tulevaisuudessa avaavat. Etsi, kokeile, löydä ja ennen kaikkea nauti.

Jani Mäntysaari

 

Jani Mäntysaari

Koulutus: tradenomi (AMK), tietojenkäsittely
Työ: toiminnanjohtaja, Haaga-Helian opiskelijakunta Helga

Töiden ohessa Jani opiskelee tietojärjestelmätiedettä maisterivaiheessa Vaasan yliopistossa sekä järjestöjohtajille räätälöityä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa Omniassa.

Monta rautaa tulessa

Julkaistu

Siitä alkaa olla jo vuosi kun valmistuin SAMKista. Nopeasti aika kuluu. Suoritin YAMK-tutkinnon Porissa ja samaan aikaan tein täysipäiväisesti töitä OP Tampereessa.

Opiskeluaika meni yllättävän nopeasti ja mielestäni ihan tavoiteajassa. Tunnetusti tykkään tehdä normaalin päivittäisen työni lisäksi jotain muutakin. No eipä ainakaan ole niitä kuuluisia ongelmia, mitä vapaa-aikanaan tekisi. YAMK-tutkintoa suorittaessani samalla muutimme omakotitaloon, työnkuvani muuttui täysin ja minut valittiin työpaikkani päätyösuojeluvaltuutetuksi. Työ valtuutetun roolissa on hyvin mielenkiintoinen ja vaihteleva, sillä siinä pitää pohtia erilaisia työsuojelullisia asioita, oli sitten kyse esimerkiksi henkisestä jaksamisesta, ilmanlaadusta tai työturvallisuudesta.

Työ Tampereella, opinnot Porissa

Miksi sitten hain opiskelemaan Poriin, vaikka asun Tampereella? Valmistuin vuonna 2009 SAMKista tradenomiksi, ja olen aina arvostanut suuresti porilaisuutta, Halusin Porissa myös opintojani jatkaa. Toki muutoinkin juureni ulottuvat Poriin ja Satakuntaan. Omista YAMK-opinnoistani pidin työpaikallani sen verran suurta ”meteliä”, että sain muutaman muunkin innostumaan jatko-opinnoista. Lisäksi suuri arvostus ja iso kiitos työnantajalleni OP Tampereelle, joka mukavasti kannusti minua opinnoissani. Näin sain työn, opiskelun ja muun henkilökohtaisen elämäni sopimaan hyvin yhteen. Aiemmin tradenomiksi opiskellessani työskentelin Fonectalla ja olin mukana opiskelijakunta Sammakon hallituksessa ja sittemmin edustajistossa. Olen aina kokenut, että monipuolinen tekeminen auttaa eteenpäin.

Omista YAMK-opinnoistani pidin työpaikallani sen verran suurta ”meteliä”, että sain muutaman muunkin innostumaan jatko-opinnoista.

Tampereella olenkin asunut nyt reilu 9 vuotta. OP Länsi-Suomessa aloitin vuonna 2008, samalla kun viimeistelin tradenomin opintojani. Sain sujuvasti siirryttyä OP Ryhmän sisällä Porista Tampereelle, kun kotiosoitteeksi muuttui Tampere. Tampereella olen nyt tehnyt henkilöasiakkaan rahoituksia 7 vuotta ja sen jälkeen viimeiset 1,5 vuotta taloyhtiöiden rahoituksia.

Työpäivä taloyhtiötiimissä on vaihteleva, mielenkiintoinen ja antoisa

Työpäiväni taloyhtiötiimissä on hyvin vaihteleva, mielenkiintoinen ja antoisa. Käyn isännöitsijöiden toimistoissa, taloyhtiöiden hallituksen kokouksissa sekä yhtiökokouksissa kertomassa viimeisimpiä tuulia taloyhtiörahoituksessa; puhumme niin taloyhtiöiden rahoituksista, osakkaan vastuista ja velvollisuuksista kuin korkomarkkinoistakin. Työssä pitää ymmärtää taloyhtiömaailmaa myös peruskorjauksien osalta. Tärkeää on ymmärtää osakkaan arkea ja elämää taloyhtiössä.

Annika esittelee taloyhtiölainaa
Taloyhtiöiden kokouksissa keskustellaan paljon erilaisista
rahoitukseen liittyvistä asioista osakkaan näkökulmasta.

Aiemmin tehdessäni henkilöasiakkaan rahoitusratkaisuja kävin myös OP-Koti Pirkanmaan asuntoesittelyissä kiinteistönvälittäjien mukana. Pääsin mukavasti tutustumaan erilaisiin koteihin. Ja voitteko kuvitella, että tämä entinen porilainen on jopa oppinut täällä suunnistamaan autolla ilman navigaattoria?

Se kaikki esiintymisoppi, jota olen onnekseni saanut ollessani opiskelijakunta Sammakon riveissä, on auttanut näissä esiintymisissä todella paljon. Suurempi jännitys karisee pois, kun on tottunut heittäytymään ja menemään pelottomana erilaisiin esiintymistilanteisiin.

Annika Pöystin kuva

 

Annika Pöysti

asiakkuuspäällikkö, tradenomi (YAMK)
Taloyhtiötiimi, OP Tampere

Ensihoitajasta seksuaalineuvojaksi

Julkaistu

2010 valmistuin lukiosta ja pohdin mitä haluaisin tehdä elämässäni. Olin ollut jo useita vuosia varma, että tulisin työskentelemään musiikin parissa. Tulin kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että vaikka rakastin musiikkia, niin työ itsessään ei olisi ollut sitä mitä olisin halunnut. Mietin tulevaisuuttani ja samoihin aikoihin muutin Turkuun suorittamaan siviilipalvelustani. Sain paikan vanhustenosastolle tekemään laitoshoitajan tehtäviä. Palveluksen aikana aloin miettiä, että ehkä sairaanhoitajan työt olisivat minua varten.

Minulla oli selvät suunnitelmat: valmistuisin sairaanhoitajaksi ja aloittaisin erikoistumisen ensihoitajaksi.

2011 loppukesästä aloitin sairaanhoitajaopintoni SAMKissa. Minulla oli selvät suunnitelmat: valmistuisin sairaanhoitajaksi ja aloittaisin erikoistumisen ensihoitajaksi. Suunnitelmat vaihtuivat kuitenkin taas: sain psykiatrian harjoittelupaikan nuorisopsykiatriasta. Harjoittelusta sain erinomaiset arvostelut ja soveltuvuuttani mielenterveystyöhön kehuttiin. Lisäksi pystyin hyödyntämään työssä taitojani musiikin parissa. Innostuin, tämä oli minun juttuni.

2017 näin ilmoituksen seksuaalineuvojakoulutuksesta. Aihe oli aina kiinnostanut minua. Lisäksi olin juuri muutamaa viikkoa ennen nähnyt kuvan Suomen seksologisen seuran kokouksesta, missä täpötäydessä luentosalissa oli muistaakseni yksi tai kaksi miestä. Ajattelin, että tälle homogeenisyydelle täytyy tehdä jotain.

Ajattelin, että tälle homogeenisyydelle täytyy tehdä jotain.

Opinnot olivat valtavan mielenkiintoisia ja vahvistivat aikaisempia ajatuksiani: halusin viedä työskentelyäni terapeuttisempaan suuntaan. Valmistuin alkuvuodesta 2018 seksuaalineuvojaksi ja aloin hyödyntää opinnoista saatuja taitojani potilastyössäni. Alkuvuodesta 2019 aloin pitää vastaanottoa yksityisellä puolella Porin Mehiläisessä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on psykoterapeutin ura.

Lähdin alkujaan opiskelemaan sairaanhoitajaksi, koska halusin auttaa ihmisiä. Työssäni minulle hienoimpia kokemuksia ovat ne hetket, kun potilaat uskoutuvat minulle. Tuntuu aina yhtä etuoikeutetulta kuulla, kun potilas, toinen ihminen, aloittaa kertomuksensa ”Mä en ole koskaan kertonut tästä kenellekään.” Ja vielä paremmalta tuntuu, kun ymmärrän että osaan auttaa näissä ongelmissa.

Työn kautta olen oppinut tuntemaan myös elämän nurjan puolen. Kasvoin melko suojatussa ympäristössä ja vasta työskenneltyäni mielenterveyskentällä opin tuntemaan ihmiselämän koko kurjuuden kirjon: köyhyyttä, päihteitä, väkivaltaa, piittaamattomuutta, kuolemaa, toivottomuutta. Välillä tuntuu, että maailma musertaa kaikella harmaudellaan. Silloin turvaudun musiikkiin, avopuolisooni ja kavereihin.

Työn varjopuolista huolimatta en kadu sairaanhoitajaksi opiskelua. Palkka ei vastaa työn haastavuutta, mutta toisaalta ei ole oikein mitään muutakaan työtä mitä haluaisin tehdä. Sairaanhoitajan paperit avaavat ovia todella moniin suuntiin, niin Suomessa kuin globaalisti. Avovaimoni on ranskalainen ja ehkä tulevaisuudessa työskentelenkin jossain toisessa maassa. Tiedän, että sairaanhoitajan tutkinnolla se ei ole ongelma.

Antti Pitkanen SAMK alumniblogi

 

Antti Pitkänen

Koulutus: Sairaanhoitaja (AMK), seksuaalineuvoja
Työpaikat: Satakunnan sairaanhoitopiiri, Mehiläinen, yrittäjä

Töiden ohella Antti opiskelee psykologiaa Tampereen avoimessa yliopistossa sekä ranskan kieltä. Antti harrastaa musiikkia, kuntosalia, matkailua sekä kulttuuria kaikissa muodoissa. Lisää Antista löytyy Facebookista.

Olen kova suunnittelemaan, mutta asiat saattavatkin mennä toisin – ja silti hyvin

Julkaistu

Moikka! Olen Laura, 23-vuotias, muutama kuukausi sitten opintoni SAMKissa lopettanut nainen. Aloitin liiketalouden opinnot SAMKissa vuoden 2015 syksyllä. Tiesin, että tarkoituksenani oli jatkaa kauppakorkeaan maisteritutkintoon, joten tradenomitutkinnon arvosanojen tulisi olla lähes täydellisiä.

Ensimmäiset kuukaudet eivät alkaneet niin vahvasti kuin olisin toivonut. Tein yhtä aikaa kahta eri työtä aktiivisesti, yhteensä keskimäärin noin 25 tuntia viikossa. Sanomattakin selvää, että koulu kärsi.

Vuoden 2016 keväällä, muutaman burn outin jälkeen, päätin vähentää töitä ja keskittyä hyvien arvosanojen kauhomiseen. Järjestin aikaa pänttäämiselle, keskustelin opettajien kanssa ja korotin arvosanoja uusintatenteissä, jos en ollut niihin tyytyväinen. Sain kurssiarvosanoja paremmiksi ja keskiarvoni nousi. Yllätyin, koska en koskaan ole ollut millään tavalla erinomainen oppilas. SAMK ja kannustavat opettajat kuitenkin opettivat minulle, että mikään ei ole mahdotonta, kunhan ei vain anna periksi.

Yllätyin, koska en koskaan ole ollut millään tavalla erinomainen oppilas.

Olin miettinyt koko opintojeni ajan kv-vaihtoon lähtemistä, vaikkakin murehdin paljon sitä mitä kävisi ihmissuhteilleni ja uskaltaisinko lähteä. Laitoin hakemuksen, vaikka olinkin varma, että perun lähtemisen muutama kuukausi ennen deadlinea. Hieman ennen vaihtoon lähtöä parisuhteeni päättyi, ja olin henkisesti aika romuna. Vaihtoon lähtö tuollaisessa tilassa stressasi kovasti, mutta tiesin sen olevan paras vaihtoehto. Tulisi tarpeeseen vaihtaa maisemia ja tutustua itseensä uudestaan.

Vaihtoaika Madridissa opetti minulle muun muassa kärsivällisyyttä, joustavuutta ja ennen kaikkea uskoa itseeni.

Opiskelin noin puoli vuotta Madridissa taloushallintoa ja markkinointia. Vaihtoaika opetti minulle muun muassa kärsivällisyyttä, joustavuutta ja ennen kaikkea uskoa itseeni. Opin näkemään sekä hyviä että huonoja puolia eri asioissa. Sain käsittämättömän arvokkaita kokemuksia, uusia ystäviä ja rohkeutta. Maailma on loppujen lopuksi hyvin pieni. Ihmiset ovat hämmästyttävän samanlaisia, vaikka tulisivatkin täysin eri olosuhteista. Opin tuntemaan itseni paremmin ja tietämään, mitä elämältä haluan. Huomasin olevani vieläkin määrätietoisempi ja avoimempi uusille kokemuksille.

Turusta Poriin, Madridista Tallinnaan

Vaihto antoi rohkeutta hakea töihin Suomen ulkopuolelta. Olin aina halunnut työskennellä pankki- ja rahoitusalalla, ja Nordea Bank Oyj tuntui oikealta vaihtoehdolta ollessaan Pohjoismaiden suurin pankki. Hain monta eri kesätyöpaikkaa. Ensisijaisesti toivoin pääseväni Turun Kauppatorin Nordeaan, sillä ajattelin kotiseudulle paluun olevan järkevä ratkaisu puolen vuoden Espanjassa asumisen jälkeen. Olin jo pitkään ikävöinyt perhettäni ja ystäviäni.

Kesätyöpaikkahaastattelu Turkuun sujui hyvin, mutta koska olin hakenut myös Tallinnan Nordeaan, olin sinne etusijalla. Muutaman viikon kuluttua sain kuulla, että olin saanut vakituisen työpaikan Tallinnan Nordeasta, Suomen Nordean Back Officesta, Yritysluotot-tiimistä ja se alkaisi viikon kuluttua vaihdosta palattuani. Aluksi en oikein tiennyt, miten reagoida. Olen kova tyttö suunnittelemaan elämääni, eikä tämä ihan natsannut alkuperäisten suunnitelmieni kanssa. Kuitenkin päätin ottaa työn vastaan, rohkaista itseni ja lähteä kohti uusia haasteita.

Olen kova tyttö suunnittelemaan elämääni, eikä tämä ihan natsannut alkuperäisten suunnitelmieni kanssa.

Aloitin työt Tallinnan Nordeassa kesäkuun 2018 alussa ja huomasin välittömästi iloisen ja energisen tiimihengen, joka välittyi työntekijöistä. Porukka selkeästi nautti työnteosta. Näin kahdeksan kuukauden jälkeen voin todeta, että en missään nimessä kadu päätöstäni ottaa työ vastaan Tallinnasta. Itseasiassa se on ollut yksi tähänastisen elämäni parhaista päätöksistä. Tämä työ on antanut minulle mahdollisuuden päästä sisälle yhteen Pohjoismaiden suurimmista yrityksistä ja huikeat etenemismahdollisuudet.

Aloitin viime syksynä opiskelemaan Master of International Business -koulutusohjelmassa Estonian Business Schoolissa. Opiskelu on toteutettu täysin englanniksi, mikä antaa vahvuutta englannin kielen osaamiseeni ja myös erinomaisen etulyöntiaseman kaupan alalla. Ihan ehdottomasti suosittelen kaikille SAMKin tarjoamaa mahdollisuutta lähteä kansainväliseen vaihtoon. Vaihto avasi minulle sellaisia ovia, joiden olemassa olosta en uskaltanut edes haaveilla. Toivon koko sydämestäni, että jokainen SAMKin opiskelija hyödyntäisi tämän mahdollisuuden.

Laura Kaunisto SAMK alumniblogi

 

 

Laura Kaunisto

Customer Production Officer, tradenomi (AMK)

Yritysluotot-tiimi,
Suomen Nordean Back Office, Tallinna

Insinöörin arjen viestintähaasteet projektityössä

Julkaistu

Me suomalaiset taas oletamme liikaa, että vastaanottaja on jo asiantuntija ja kysyy, jos jäi epäselvää.

Maanantai: lopetan vetämäni Skype-palaverin omalle suunnittelutiimillemme, osallistujina yksi turkulainen ja muutama intialainen suunnittelija. Luen vielä kertaalleen läpi palaverin aikana kirjoittamani muistion, tarkistan otsikon ja asiasisällön – onko se tarpeeksi lyhyt, ytimekäs ja mukana oleva kuvakaappaus selkeä. Seuraavaksi liityn lankoja pitkin mukaan projektimme suunnittelun vetäjien viikkopalaveriin, jota johtaa turkulainen suunnittelupäällikkö, Engineering manager. Käymme läpi alkaneen viikon ja lähitulevaisuuden työkuormaa, haasteita, aikataulua – aamulla olen tehnyt tätä palaveria varten oman osuuteni projektin seurantadokumenttiin, joka puolestaan löytyy dokumentinhallintajärjestelmästämme. Palaverin jälkeen luen uudestaan läpi ja lähetän aamun palaverin muistion eteenpäin sähköpostilla. Tässä vaiheessa ollaankin jo puolessa välissä työpäivää.

Putkiston asennusta putkisillalle Kuva Niilo Italinna SAMK alumniblogi
Putkiston asennusta putkisillalle

Voi kuulostaa hektiseltä ja sitä se paikoin onkin, mutta olen valitsemallani polulla. Voisin olla mukana myös hitaammin edistyvässä kotimaisessa projektissa, mutta se ei olisi yhtä mielenkiintoista. Ai niin, työkseni toimin pääsuunnittelijana, projektimme asiakas on saksalainen, tiimissäni on suomalaisia ja intialaisia suunnittelijoita. Teen töitä etänä kotoa Porista. Projektissamme on mukana lähes 10 kansalaisuutta. Kohtaan siis viestintähaasteita päivittäin.

Vuonna 2009 valmistuin SAMKin Porin yksiköstä kemiantekniikan insinööriksi. Edes valmistuttuani en voinut kuvitella millaista työni tulisi olemaan vajaan 10 vuoden kuluttua. Niin paljon se erosi opiskelijan tyypillisestä arjesta. Insinöörin koulutuksesta on moneksi: sekä suunnittelun, asiantuntijan että myynnin tekniset ammattilaiset saavat hyvän lähtökohdan työelämään.

Työskentelen pääosin projekteissa. Nyt on menossa urani kolmas isompi projekti ja ensimmäinen, jossa vedän suunnittelua. Kommunikointi on siis erittäin tärkeässä asemassa.

Työpäivinä voi välilla nauttia maisemistakin Kuva Niilo Italinna SAMK alumniblogi
Työpäivinä voi välilla nauttia maisemistakin

Yrityksemme sisäinen viestintä projektissa toimii sekä suoraan että epäsuorasti. Tutuille työkavereille on luonnollista soittaa tai laittaa epämuodollista pikaviestiä. Haasteita tuovatkin eri kulttuurit saman työpaikan sisällä. Intiassa asia pitää esittää selkeästi, yksityiskohtaisesti ja hierarkia huomioon ottaen. Ruotsissa halutaan vielä tämänkin jälkeen mahdollisesti miettiä muita vaihtoehtoja ja perusteiden keksiminen on haastavaa. Me suomalaiset taas oletamme liikaa, että vastaanottaja on jo asiantuntija ja kysyy, jos jäi epäselvää. Näitä kaikkia asioita ei oteta esille opiskelun aikana tai edes työhön perehdytettäessä.

Oma ohjenuorani selkeään insinöörin viestintään

Oma ohjenuorani selkeään insinöörin viestintään: Tarkista ja vielä kerran tarkista. Tiedä itse, missä mennään eli ole ajan tasalla. Sähköpostin otsikko, piirustuksen tuorein revisio, vastaanotetun lähtötiedon tulkinta – kaikki nämä ovat yksityiskohtia ja voivat pahimmillaan johtaa pahasti harhaan, jos ne kaikki eivät ole kunnossa. Vastuu on siis viestijällä. Entä vastaanottaja? Parhaimmillaan sinua huomautetaan virheistä, mutta jos näin ei tapahdu, voit olla pulassa.

Parhaimmillaan sinua huomautetaan virheistä, mutta jos näin ei tapahdu, voit olla pulassa.

Asiakkaan kanssa työskentely on puolestaan oma maailmansa ja haastavuudessaan kiinnostavaa. Kulttuuri pitää aina ottaa huomioon tässäkin vuorovaikutuksessa. Olen myös saanut oppia kokemuksen kautta: tarkista, ole rehellinen ja selkeä viestijä, tarvittaessa tarkista uudestaan. Kysyminen on viisautta. Aina asiakkaan asiaosaaminen ei ole samalla tasolla ja tällöin on tärkeää olla ystävällinen, korrekti, mutta edelleen rehellinen. Jos toimit itse asiantuntijana, sinun tehtäväsi on auttaa ymmärtämään.

Aina viesti ei mene perille. Silloin vaaditaan hyviä hermoja. Ja taas kerrataan mistä asiassa oli kysymys…

Niilo Itälinna SAMK alumniblogi

 

 

Niilo Itälinna

Pääsuunnittelija, insinööri (AMK), kemiantekniikka

Neste

Töissä sosiaali- ja terveysjärjestössä

Julkaistu

Tämä kirjoitus on sinulle, joka parhaillaan harkitset hakeutumista Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tai Kuntoutuksen ylempi AMK -koulutusohjelmiin. Koulutusohjelmat tarjoavat monipuoliset valmiudet kuntoutuksen ohjauksen, neuvonta-, suunnittelu- sekä kehittämis- ja johtotehtäviin.

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tutkintoni päivitin vuonna 2015 Kuntoutuksen ylemmässä koulutusohjelmassa (YAMK). Voin todeta, että koulutukset ovat antaneet hyvät ammatilliset valmiudet, ja sitä kautta on avautunut hienoja mahdollisuuksia toimia hyvin erilaisissa työtehtävissä. Omat työtehtäväni ovat sijoittuneet muun muassa lastensuojeluun ja järjestöjen kehittämis- ja koordinaatiotehtäviin.

Näköalapaikalla ja monipuolisten työtehtävien äärellä

Nykyisin työskentelen erityisasiantuntijana valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestössä (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry). Tässä tehtävässä voin todeta olevani melkoisella näköalapaikalla ja monipuolisten työtehtävien äärellä.

Ennen vuoden vaihdetta tehtävänäni oli tukea maakuntien järjestötoimijoita sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun liittyen. Vuoden vaihteesta lähtien tehtävänkuvaani on kuulunut kuntoutus, kuntoutusuudistus sekä asiakkaiden palveluprosessit. Kyseisessä tehtävässä olen päässyt hyödyntämään niin kuntoutuksen koulutustani kuin kuntoutusalan työkokemustani kuntoutujan aseman parantamiseksi. Työni on asiantuntija- ja vaikuttamistyötä.

Olen päässyt hyödyntämään niin kuntoutuksen koulutustani kuin kuntoutusalan työkokemustani kuntoutujan aseman parantamiseksi.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan hallituskaudella tehdään kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Kuntoutuksen uudistamiskomitea julkaisi kuntoutuksen kokonaisuudistusta koskevan raporttinsa marraskuussa 2017. Komitea teki 55 ehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi. Kuntoutuksen uudistaminen kytkeytyy moniin valmisteilla oleviin laajoihin uudistuksiin, kuten sote- ja maakuntauudistukseen, kasvupalvelu-uudistukseen, monikanavarahoituksen uudistamiseen sekä hallituksen kärkihankkeisiin.

Ehdotusten toimeenpano voi toteutua ainoastaan siten, että ne sovitetaan tiiviiksi osaksi maakuntien sote- ja muuta uudistusvalmistelua. Vaikuttamistyötä tehdään yhdessä järjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa niin kansallisesti kuin maakunnissa. Edelleen on vaikutettava muun muassa siihen, miten kuntoutusjärjestelmän pulmat tullaan ratkaisemaan uudistuksessa ja mitkä ovat uudistuksen vaikutukset käytännössä. Sekä siihen, miten yhdyspinnat saadaan toimiviksi. Järjestötoimijoiden huolena on myös se, miten maakunnat ja kunnat tulevat avustamaan kuntoutussektorilla toimivia järjestöjä.

 

JoutsiluomaJaana_kuntoutus_nettiin

Jaana Joutsiluoma

erityisasiantuntija, kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK)

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Ryhdy työpaikkasi johtajaksi

Julkaistu

Työsuojelun näkökulmasta on vuosikausia ollut tärkeää, että työ voidaan suorittaa fyysisesti turvallisesti ja terveellisesti. Nykyään yhä harvempi tekee ruumiillisesti rasittavaa työtä, ja riski työtapaturmille on matalahko. Sen sijaan monen tämän päivän työntekijän työpaikka on ensisijaisesti omassa päässä, jossa kellokortin leimaaminen ja oven sulkeminen eivät välttämättä saa työpäivää päättymään. Kiireisinä aikoina itselläni esimerkiksi työtehtävät pyörivät mielessä ympäri vuorokauden, pahimmassa tapauksessa jopa valvottavat yöllä. Eila Kallio ja Sirkku Kivistö puhuvatkin Mieli työssä -kirjassaan työn tekemisestä henkisin työkaluin ja voimavaroin.

Kuva: Sari Kahri
Luonto on erinomainen paikka rentoutumiselle ja rauhoittumiselle.

Useimmat kokevat olevansa työssään parhaimmillaan, kun asiat ovat järjestyksessä ja asioita voi saattaa loppuun yksi kerrallaan. Tämä on kuitenkin nykypäivän asiantuntijatyössä harvinainen tilanne, ja erilaiset keskeytykset katkovat keskittymistä. Kallion ja Kivistön mukaan mielen toimintakyky rasittuu jatkuvista asiasta toiseen hyppäämisistä. Voi tuntua, että pää on puuroa, jossa tehtävät muodostavat epämääräisen massan. Siitä tunteesta on asiantuntijuus kaukana.

Nykyiset työkalut mahdollistavat työnteon vuorokauden ympäri. Kun työpaikka sijaitsee omassa päässä, rajojen asettaminen työnteolle on pitkälti itsestä kiinni. Tämän päivän hyvinvoiva työntekijä onkin aiemman fyysisesti kestävän puurtajan sijaan sellainen, joka osaa pitää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan huolta. Hyvinvoinnin saavuttamiseksi tarvitaan itsensä johtamisen taitoja.
Itsensä johtamisessa on Pentti Sydänmaalakan mukaan kyse oman toiminnan kriittisestä tarkastelusta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä kaikilla elämän osa-alueilla, niin fyysisellä, psyykkisellä, emotionaalisella, sosiaalisella kuin ammatillisellakin. Itseään ja jokapäiväistä toimintaansa on opittava tarkkailemaan objektiivisesti, eräänlaisesta lintuperspektiivistä. On tehtävä itse parhaansa oman hyvinvointinsa eteen.

Lyhytkin hetki luonnossa rauhoittaa. Kuva: Sari Kahri
Lyhytkin hetki luonnossa rauhoittaa.

Koska tiedän, että jatkuva työasioiden murehtiminen ei ole hyväksi terveydelle, olen halunnut opetella siitä eroon hallitakseni haitallista stressiä. Koska työelämän stressaavuus todennäköisesti ei tulevaisuudessa vähene, olen todennut, että minun on muututtava jaksaakseni. Olen havainnut hyväksi keinoksi esimerkiksi erilaiset rentoutus- ja mindfulness-harjoitukset, joissa oleellista on keskittyä nykyhetkeen menneestä tai tulevaisuudesta murehtimisen sijaan. Käytettyäni aamulla 10–15 minuuttia rauhoittumiseen voin aloittaa työpäivän rentoutuneella mielellä, sen sijaan, että säntäisin työpaikalle päivän kiireistä valmiiksi stressaantuneena.

Hyväksi itsensä johtajaksi ei tulla yhdessä yössä, se vaatii työtä, kuten mikä tahansa opettelua vaativa asia. Itsensä johtamisessa ongelma ei useinkaan ole se, etteikö aiheesta olisi tietoa, vaan miten soveltaa tietoa pitkäjänteisesti käytäntöön. Harjoitusten tekeminen on otettava osaksi arkea. Toiminnan on muututtava, jotta tulokset muuttuvat.

Pentti Sydänmaanlakan mukaan vain hyvinvoivat työntekijät pystyvät vastaamaan nykypäivän työelämän haasteisiin. Ammatillisen osaamisen lisäksi itsensä johtamisen taitoja voidaankin pitää oleellisina työnteon taitoina nykypäivän asiantuntijatyössä.

Lähteinä käytetty
Kallio, E. ja Kivistö, S. 2013. Mieli työssä. Helsinki: Työterveyslaitos.
Sydänmaalakka, P. 2008. Älykäs itsensä johtaminen. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kahri SariSari Kahri

tiedottaja, tradenomi

Opiskelee parhaillaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Johtamisen ja palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa ja suunnittelee tekevänsä opintoihin kuuluvan kehittämistehtävän itsensä johtamisen teemasta.

OK, but first coffee

Julkaistu
  • Oletko koskaan saanut kutsua tapaamiseen, ja miettinyt jo etukäteen, että siellä juodaan varmaankin hyvät kahvit? Ja alkanut naputella hermostuneena pöytää, kun näin ei ole käynyt? Miksi se kahvi on sitten niin tärkeää saada? En itsekään tiedä, miksi kaiken maailman tapaamisissa juodaan aina kahvia, mutta yhteisestä kupillisesta on muodostunut kuin kirjoittamaton sääntö, jolla laitetaan homma käyntiin. Kun kahvihammas kolottaa, niin se totisesti hei kolottaa!

Hotelli- ja ravintola-alalla koko ikäni olleena olen tottunut itse siihen, että vieraista ja asiakkaista pidetään huolta ja heidän olonsa tehdään mahdollisimman mukavaksi ja kotoisaksi. Ollaan aina kohteliaita ja huomioidaan toisten tarpeet sekä toiveet. Kahvi-ihmisille sitä kahvia ja teen juojille teetä jopa – iiks! – muutamaa vaihtoehtoa.

Me suomalaiset olemme tutkitusti maailman kovimpia kahvinjuojia asukasta kohti. Juomme kahvia noin 4–5 kuppia päivässä. Tämä on se laji, jossa päihitämme naapurimaamme Ruotsin takuuvarmasti joka vuosi.

Tämä on se laji, jossa päihitämme naapurimaamme Ruotsin takuuvarmasti joka vuosi.

Työelämässäkin kahvi on tärkeää. Suomalaiseen kokouskulttuuriin kahvi kuuluu oleellisesti. Asiakkaita kestitessäni varmistan aina, että heillä on mitä parhainta kahvia ja että he tuntevat olonsa kotoisaksi kahvishowroomissamme. Myös sillä on merkitystä, mistä kahvi juodaan. Posliinikupista se maistuu aina paremmalta. Yksityiskohdista koostuu kokonaisuus ja yksityiskohdat jäävät mieleen. Esimerkiksi latte macchiato -maitokahvin kauniisti aaltoilevia kerroksia et näe kuin juomalle tarkoitetusta korkeasta lasista.

Näin vieraallesi tai asiakkaallesi tulee tunne, fiilis, että jokaista asiaa on mietitty. Vieraat istuvat aina parhaimmalla paikalla, saavat vatsansa tarvittaessa täyteen ja viihtyvät. Sanonta ”kohtele muita kuin toivot itseäsi kohdeltavan” pitää saletisti paikkansa. Muista kertoa vieraillesi myös ne tylsät pikkujutut, kuten mistä löytyvät veskit ja miten he pääsevät parhaiten ja helposti tapaamispaikalle. Kiitä heitä jälkikäteen ajasta ja käynnistä. Omassa työssäni ei ole haitaksi sujauttaa muutama kahvipussi heille mukaan vierailun päätteeksi.

Palataan kahviin. All you need is love – oh, and coffee! Kahvia pitää saada joka aamu, sillä käynnistyy uusi päivä, ja usein tärkeimmät asiat sovitaan kahvikupillisen ääressä. Yksi työpäivän parhaimmista hetkistä on, kun nautin ensimmäisen kahvin ja katson aamun uutiset ja meilit.  Päivä on vielä avoin ja jännittävä. Puhumattakaan päivän viimeisestä kupillisesta, jolloin päivä on jo takana ja pohdit mitä kaikkea tänään tapahtuikaan. Tiedän, että nyt te kanssakahvi-ihmiset nyökyttelette siellä.

Aina ensin kahvi, sitten vasta muut asiat.


Malla Metsäpalo Malla Metsäpalo
Restonomi (AMK)

Kirjoittaja on kahvinrakastaja, joka työskentelee Suomen Nestléllä Beverage Ambassadorina.

Voi kun sulla on hyvä käsiala

Julkaistu

”Voi, kun sulla on hyvä käsiala!” on kalligrafin kauhukommentti. En nimittäin tiedä, miten siihen vastaisi. Pari vastausta olen kehitellyt vuosien mittaan.

Joko: ”Kiitos vaan, olen kyllä 15 vuotta käynyt kouluja, Suomessa ja ulkomailla, tehnyt työtä joka päivä oman kalligrafisen käsialani kehittämiseksi ja parantamiseksi.” Tai: ”Mun käsiala on itse asiassa ihan kauheeta ’lääkärin’ käsialaa, siitä ei saa mitään selvää. Mutta tekstaustaitoani olen kehittänyt opiskelemalla Suomessa ja ulkomailla jo parikymmentä vuotta.” Toinen usein kuulemani lause on kysymys ”mitä sä sitten oikein teet päivät pitkät kun olet siellä työtilassasi?”

SAMKista valmistumiseni jälkeen olen tehnyt lukuisia opintoja Yhdysvalloissa, Englannissa, Espanjassa ja Italiassa. Euroopassa kalligrafialla on pitkät juuret ja se on osa taidekenttää.

Peruspäivääni kuuluu aamulla sähköpostien läpikäynti. Tilaukset tulevat suurelta osin sähköpostilla. Sen jälkeen lämmitän kättä eli tekstaan suoraa viivaa ja kirjaimia ennen kuin aloitan tilaustöitten tekemisen. Mitään asiakastyötä ei voi aloittaa kylmiltään, vaan ihan kuten huippu-urheilussa ensin lämmitellään kunnolla. Kalligrafian taitoa voisi myös verrata vaikkapa viulun soittamiseen: sitä ei vain herätä yhtenä aamuna ja aloiteta sinfonian soittoa jossain konserttisalissa. Se vaatii tuhansia tunteja ja vuosien harjoitusta.

Marika Koskimäki-Ketelän Papan tyttö
Papan tyttö, osa

Tavallisimmat tilaustyöt ovat logojen suunnittelua, yritysten juhlien kuori- ja kutsutekstauksia, paikkakorttitekstauksia, tatuointien tekstausta tatuoijalle lähetettäväksi, kunniakirjojen tekstausta ja CD:n kansitekstien suunnittelua. Mielenkiintoisimpiin päiviin kuuluvat erilaiset seinätekstaukset, joita saan käydä tekemässä yritysten ja yksityisten asiakkaiden seiniin.

Lisäksi jokaiseen päivääni kuuluu materiaalin tuottaminen parille lehdelle, teosten digitointi, asiakkaiden tapaaminen sekä opetusmateriaalin suunnittelu. Opetan ympäri Suomen erilaisia kalligrafiaan ja taiteeseen liittyviä kursseja ja olenpa pari kertaa käynyt Los Angelesissakin vetämässä kalligrafian kurssin. Kalligrafiakirjani Iloisia Kirjaimia – Oikeilla Välineillä julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2014 nimellä Happy Lettering with the Right Tools.

Mutta, kuten eräs asiakkaani hiljattain kommentoi: ”Uskomatonta, että sitä voi kynälläkin kirjaimia piirtämällä ihminen elättää itsensä.”

—
Video viimeisimmästä näyttelystäni:

Marika KoskimAlumni Marika Koskimäki-Ketelääki-Ketelä

valokuvaaja ja kalligrafi, kuvataiteilija (AMK)

Kotisivut

Blogi