Oma koulutaustani on vaiherikas. Kävin peruskoulun loppuun erityiskoulun erityisluokalla, koska nuoruuden vimmoissani en osannut käyttäytyä. Peruskoulun jälkeen kului useita vuosia ennen kuin lähdin opiskelemaan itselleni ammattia. Ammattikoulututkinnon suoritin oppisopimuksella. Liioittelematta voi sanoa, että kun vuonna 2019 aloitin Satakunnan ammattikorkeakoulussa liiketalouden monimuoto-opinnot, oli olo melko epätodellinen. Olin päässyt opiskelemaan ja olin toki innoissani, mutta aloituspäivänä minusta tuntui, että astuin vapaaehtoisesti kouluun ensi kertaa todella pitkään aikaan. Jännitti. Päällimmäisenä oli mielessä epävarmuus siitä, pärjäänkö minä koulussa ylipäätään. Onko minusta oppijaksi.
En osannut varautua siihen, miten mukanaan opiskelu minut vei. Vuosia olin tehnyt töitä, ja ollut äiti ja kumppani. Uudet taidot, tieto ja oppiminen oli aivan erilaista ja ihmeellistä maailmaa. Kirjoitin esseitä, joiden valmistumisen jälkeen avasin uuden tyhjän Word-dokumentin, ja jatkoin huvikseni ajatusten ylös kirjaamista, koska kirjoittaminen vain tuntui niin hyvältä. Yksi hienoimmista opiskelun ”sivuvaikutuksista” on ollut kirjallisen luovuuden lisääntyminen. Lähdin jo opiskelujen alussa kirjaamaan ylös verkko-opiskeluun liittyviä havaintoja ja erityispiirteitä. Pyrin myös suorittamaan opintojaksoja eri ammattikorkeakouluissa CampusOnlinen kautta – vertailemaan koulujen oppimisalustoja, ja sitä, miten opettajat ovat opintojaksonsa rakentaneet.
Opinnäytetyö verkko-opetuksen kehittämisestä
Hurahdin lopulta verkko-opiskeluun niin vahvasti, että tein opinnäytetyöni verkko-opetuksen kehittämisestä ammattikoulussa. Opinnäytetyötä varten lukemani tutkimukset ja materiaalit avasivat silmiä erityisesti opettajien kokemille haasteille verkko-opetukseen siirryttäessä, mutta syvensivät myös näkemystä niistä asioista, joiden parissa opiskelijat joutuvat painimaan. Ensimmäinen AMK-tutkintoni tuli valmiiksi keväällä 2022. Huomasin opiskelujen jälkeen, että siirryin suorittamaan Avoimen AMKin opintojaksoja, eikä opiskelu noin vain loppunutkaan. Oppimisen tarve jäi päälle. Heti, kun SAMKin sivuille ilmestyi tieto tuotantotalouden insinöörin tulevista verkko-opinnoista, tein päätöksen, että yritän päästä suorittamaan tutkintoa. Syksyllä 2023 aloitin insinööriopinnot uuden luokan kanssa.
Toinen kierros on jo näin alkuun opettanut sen, että opiskelukavereilla voi olla suuri merkitys myös verkko-opiskelussa. Meidän luokkamme yhteishenki on hyvä, ja keskustelut ovat aktiivisia ja vuolaita. Tekeminen on yhä itsenäistä ja vaatii hyvän motivaation, mutta kanssakulkijoita löytyy. Tämä on luultavasti viimeinen AMK-tutkinto jonka suoritan. Haaveet ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta ovat olemassa, mutta nyt on aika nauttia tämä kierros loppuun ensin.
Mielettömiä uusia maisemia
Verkko-opintojen tarjoama vapaus on minulle tärkeää. Olen terävimmilläni heti herättyäni, ja eniten saan irti luennoista varhain viikonloppuaamuisin. Uskon, että tämä sama vapaus omien opintojen aikatauluttamiseen houkuttelee monia hakeutumaan verkossa tapahtuvan opiskelun pariin. Itsenäinen opiskelu vaatii opiskelijalta erityisesti vastuunottoa, motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Verkkoon siirtymisen trendi asettaa haasteita myös kouluille ja opettajille. Opettaminen oppimisalustan kautta poikkeaa huomattavasti luokkaopetuksesta. Tarvittavien resurssien tarjoaminen, opettajien kouluttaminen ja muu uudelleen järjestäytymiseen tarvittava aika saattaa yllättää. Opettajien ja oppilaiden välisen aktiivisen vuorovaikutuksen, yhteistyön ja palautteen kautta kokemusta kertyy kuitenkin jatkuvasti.
Ylös kirjoittamistani kokemuksista ja havainnoista on matkan aikana muodostunut kokonaisuus jossa on rakennetta. Syntyi ”I survived 210 op! Vinkkejä ammattikorkeakoulun monimuoto- ja verkko-opintoihin”. Opas alkaa Sydney J. Harrisin lauseella: “The whole purpose of education is to turn mirrors into windows”. Itse tulkitsen tämän vertauskuvana siitä, miten mielettömiä uusia maisemia (näkökulmia ja oivalluksia) oppiminen voi meille avata.
Mikäli harkitset verkko-opintoihin hakeutumista, haluaisin kannustaa sinua kliseisen kuuloisella ”Päästä irti. Hyppää. Lennä” -fraasilla. Minä hurahdin. Sinä voit olla seuraava.
Päästä irti. Hyppää. Lennä.
Hilla Nummila, tradenomi (AMK)
Kirjoittaja on verkko-opintointoilija ja talous- ja henkilöstöjohtamiseen tradenomi. Hän opiskelee tällä hetkellä toista ammattikorkeakoulututkintoaan SAMKissa ja tekee töitä teollisuudessa sisäisenä auditoijana. Vapaa-ajallaan hän harrastaa taidemaalausta ja permakulttuurin mukaista puutarhanhoitoa.