Sisäsyntyinen mielenterveys – uudenlaista näkökulmaa mielenterveystyöhön

Lukion jälkeen Heidi suunnisti jatko-opiskelemaan ulkomaille ja kiinnostui samalla mindfulnessista. Sitä kautta hän sattumalta löysi lähestymistavan sisäsyntyisestä mielenterveydestä, joka teki häneen vaikutuksen. Lähestymistapa muutti hänen käsitystään mielenterveydestä ja johdatti matkalle kohti oman sisäisen hyvinvoinnin löytämistä. Heidi kouluttautui valmentajaksi ammattilaisille suunnatuissa koulutuksissa, sillä hän koki kutsumusta jakaa mitä oli löytänyt myös muille. Yritystoiminta ei kuitenkaan ottanut tulta alleen ja perhettä perustaessaan Heidi totesi, että oli aika keksiä jotain uutta.

Hän haki SAMKiin opiskelemaan sairaanhoitajaksi ajatuksena jatkokouluttautua terveydenhoitajaksi ja työllistyä neuvolaan. Opiskeluiden edetessä Heidi kuitenkin huomasi, että kliininen hoitotyö ei ollut se, mikä kiinnosti. Hän pohti jo opiskeluiden lopettamista, mutta jokin sai hänet kuitenkin jatkamaan. Toisen vuoden mielenterveystyöharjoittelua suorittaessaan Heidi ymmärsi miksi. Työharjoittelun jälkeen hän jäi vielä kesäksi sairaanhoitajan sijaiseksi harjoittelupaikkaan ja psykiatrisen sairaanhoitajan työ vei hänet mennessään. Mikä parasta, Heidi sai työssään hyödyntää oppimaansa sisäsyntyisestä mielenterveydestä. Asiakkaat, joiden kanssa hän työskenteli, kokivat lähestymistavan uutena, erilaisena ja voimaannuttavana.

Kun tuli aika aloittaa opinnäytetyö, Heidi tiesi heti mistä halusi kirjoittaa. Hän kertoi työn ideasta opinnäytetyöparilleen Saanalle. Molempia yhdisti kiinnostus ihmismielen toimintaan ja mielen hyvinvointiin. Aiheeseen tutustuttuaan myös Saana näki lähestymistavan potentiaalin mielenterveyshoitotyössä. Sitten lähdimme innokkaasti suunnittelemaan opinnäytetyön toteutusta.

Opinnäytetyömme oli ensimmäinen suomenkielinen tieteellinen julkaisu aiheesta, mikä loi myös omat haasteensa työtä tehdessä. Opinnäytetyöohjaajamme Mari auttoikin meitä struktuurin luomisen lisäksi erityisesti jäsentämään tekstiä, joka pääsiassa koostui englanninkielisistä käsitteistä, niin että saimme luotua tekstistä lukijaystävällisen ja helpommin ymmärrettävän. Työn edetessä asiat loksahtelivat paikoilleen ja myös alun perin suunniteltu kirjallisuuskatsaus muuttui toiminnalliseksi opinnäytetyöksi. Kaiken lisäksi työllistyimme molemmat opinnäytetyön tilaajalle ja työssämme olemme päässeet hyödyntämään sisäsyntyisen mielenterveyden lähestymistapaa sekä yksilökeskusteluissa että ryhmämuotoisessa ohjauksessa. Toiveena ja tavoitteena meillä on edelleen viedä aihetta eteenpäin ja kasvattaa tietoutta sisäsyntyisestä mielenterveydestä alalla.

Niin elämässä kuin opinnäytetyötä tehdessäkin asiat eivät aina mene odottamallamme tavalla. Se voi kuitenkin tarkoittaa sitä, että jotain parempaa saattaa olla odottamassa edessämme. Vinkiksi uusille opinnäytetyön tekijöille haluaisimmekin antaa seuraavan ohjeen: Ole rohkea ja valitse aihe joka sinua kiinnostaa ja inspiroi sekä on sinulle merkityksellinen. Tekijälleen tärkeä ja innostava aihe välittyy myös tilaajalle ja lukijoille, mikä lisää opinnäytetyön hyödynnettävyyttä. Opinnäytetyöohjaajan antamaa ammatillista ohjausta kannattaa hyödyntää, mutta myös oman sisimmän kuuntelu on tärkeää. Opinnäytetyöprosessi on pitkä ja oma aito kiinnostus aiheeseen auttaa jaksamaan prosessin loppuun viemisessä sekä voi parhaassa tapauksessa avata uusia juuri sinulle tarkoitettuja urapolkuja tulevaisuudessa. Tsemppiä!

Tutustu Heidi Paavilaisen ja Saana Lehtisen opinnäytetyöhön Sisäsyntyinen mielenterveys kolmen prinsiipin lähestymistapaan pohjautuen — Luento psykiatrian poliklinikan hoitohenkilöstölle. Opinnäytetyö palkittiin Osaaja 2024 -kilpailussa.


Heidi Paavilainen valmistui kesäkuussa 2024 sairaanhoitajaksi (AMK). Hän on työskennellyt psykiatrisena sairaanhoitajana sekä perustasolla että erikoissairaanhoidossa ja on tällä hetkellä töissä aikuispsykiatrian poliklinikalla.

Saana Lehtinen on valmistumassa syksyllä 2025 sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoon. Hän on työskennellyt opintojen ohella erityistasoisessa lastensuojelussa yksityisellä sektorilla ja sairaanhoitajan sijaisena erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikalla.

Ensihoitajasta seksuaalineuvojaksi

2010 valmistuin lukiosta ja pohdin mitä haluaisin tehdä elämässäni. Olin ollut jo useita vuosia varma, että tulisin työskentelemään musiikin parissa. Tulin kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että vaikka rakastin musiikkia, niin työ itsessään ei olisi ollut sitä mitä olisin halunnut. Mietin tulevaisuuttani ja samoihin aikoihin muutin Turkuun suorittamaan siviilipalvelustani. Sain paikan vanhustenosastolle tekemään laitoshoitajan tehtäviä. Palveluksen aikana aloin miettiä, että ehkä sairaanhoitajan työt olisivat minua varten.

Minulla oli selvät suunnitelmat: valmistuisin sairaanhoitajaksi ja aloittaisin erikoistumisen ensihoitajaksi.

2011 loppukesästä aloitin sairaanhoitajaopintoni SAMKissa. Minulla oli selvät suunnitelmat: valmistuisin sairaanhoitajaksi ja aloittaisin erikoistumisen ensihoitajaksi. Suunnitelmat vaihtuivat kuitenkin taas: sain psykiatrian harjoittelupaikan nuorisopsykiatriasta. Harjoittelusta sain erinomaiset arvostelut ja soveltuvuuttani mielenterveystyöhön kehuttiin. Lisäksi pystyin hyödyntämään työssä taitojani musiikin parissa. Innostuin, tämä oli minun juttuni.

2017 näin ilmoituksen seksuaalineuvojakoulutuksesta. Aihe oli aina kiinnostanut minua. Lisäksi olin juuri muutamaa viikkoa ennen nähnyt kuvan Suomen seksologisen seuran kokouksesta, missä täpötäydessä luentosalissa oli muistaakseni yksi tai kaksi miestä. Ajattelin, että tälle homogeenisyydelle täytyy tehdä jotain.

Ajattelin, että tälle homogeenisyydelle täytyy tehdä jotain.

Opinnot olivat valtavan mielenkiintoisia ja vahvistivat aikaisempia ajatuksiani: halusin viedä työskentelyäni terapeuttisempaan suuntaan. Valmistuin alkuvuodesta 2018 seksuaalineuvojaksi ja aloin hyödyntää opinnoista saatuja taitojani potilastyössäni. Alkuvuodesta 2019 aloin pitää vastaanottoa yksityisellä puolella Porin Mehiläisessä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on psykoterapeutin ura.

Lähdin alkujaan opiskelemaan sairaanhoitajaksi, koska halusin auttaa ihmisiä. Työssäni minulle hienoimpia kokemuksia ovat ne hetket, kun potilaat uskoutuvat minulle. Tuntuu aina yhtä etuoikeutetulta kuulla, kun potilas, toinen ihminen, aloittaa kertomuksensa ”Mä en ole koskaan kertonut tästä kenellekään.” Ja vielä paremmalta tuntuu, kun ymmärrän että osaan auttaa näissä ongelmissa.

Työn kautta olen oppinut tuntemaan myös elämän nurjan puolen. Kasvoin melko suojatussa ympäristössä ja vasta työskenneltyäni mielenterveyskentällä opin tuntemaan ihmiselämän koko kurjuuden kirjon: köyhyyttä, päihteitä, väkivaltaa, piittaamattomuutta, kuolemaa, toivottomuutta. Välillä tuntuu, että maailma musertaa kaikella harmaudellaan. Silloin turvaudun musiikkiin, avopuolisooni ja kavereihin.

Työn varjopuolista huolimatta en kadu sairaanhoitajaksi opiskelua. Palkka ei vastaa työn haastavuutta, mutta toisaalta ei ole oikein mitään muutakaan työtä mitä haluaisin tehdä. Sairaanhoitajan paperit avaavat ovia todella moniin suuntiin, niin Suomessa kuin globaalisti. Avovaimoni on ranskalainen ja ehkä tulevaisuudessa työskentelenkin jossain toisessa maassa. Tiedän, että sairaanhoitajan tutkinnolla se ei ole ongelma.

Antti Pitkanen SAMK alumniblogi

 

Antti Pitkänen

Koulutus: Sairaanhoitaja (AMK), seksuaalineuvoja
Työpaikat: Satakunnan sairaanhoitopiiri, Mehiläinen, yrittäjä

Töiden ohella Antti opiskelee psykologiaa Tampereen avoimessa yliopistossa sekä ranskan kieltä. Antti harrastaa musiikkia, kuntosalia, matkailua sekä kulttuuria kaikissa muodoissa. Lisää Antista löytyy Facebookista.