Finding Serendipity

I am a physiotherapist. I’m not a man of religion, nor am I a mathematician. Life, however, will face you with opportunities, from which you have to choose. Some will lead nowhere, some will offer you change, but only a handful will be significant. Out of those only a few will lead to happiness.

I would like to mention four personal ones, which have happened during my 37+ years on earth.

1. I was a 21 years old paratrooper in the Israeli Defense Force, and it was my 3rd year of service. Unlike my previous years I was now serving under a Major who I have found to be unsuitable for the job. I was his radio man, and therefore had to spend my entire time beside him. I had a few more months to serve, but every month in that role was feeling to me like four. A deep voice inside of me called me to try and find a creative solution.

One day, I overheard the Regimental Adjutant talk to a colleague about the opportunities to fly and work in a summer camp for children in the US, as a part of the service itself. “When opportunity knocks”, I thought, “one should answer”. I immediately applied for that program, not thinking that there is a chance I would be invited to one, two and then three exams, only to find myself teaching music to children in a summer camp in Arizona, 4 months before my release date.

I had made good friends there, who offered me to return after I was officially released. And so I did.

’When opportunity knocks’, I thought, ’one should answer’.

2. After working there for a few months, I met up with a good friend and we decided to travel together in Asia. We flew to China, and headed to Tibet. Back in those days it was almost impossible for foreigners to enter that region. After a long trip to the check point, we understood there are not too many options for us, and decided to skip Lhasa and head to the opposite direction – south, toward Laos.

In Laos I met a Finnish girl who ended up being my girlfriend. After a year and a half of flying on the Tel-Aviv-Helsinki line, we decided to move in together. I wanted to become a physiotherapist. There were plenty of options to do so in Israel, but that same old voice called me to look for a program in Finland. And so I founded myself living in Pori for 4 years.

3. I was a basketball fan since I was 13. The red flags of Hapoel Jerusalem Basketball Club decorated my room walls while growing up. I used to follow them in rain or shine, thick and thin. I was 30 when I was sitting in the staff room of the health care center I was working in, and heard my colleague talk about an opening junior physiotherapist position. “It is now or never”, said the voice, “now or never”. So I applied. And found myself occupying my dream job.
Hapoel Jerusalem BC

After finding my professional path, it was time to put an emphasis on even more personal issues.

4. I was 35 years old and dating online a lot. Some may say too much. So when a girl with no picture in one of those websites approached me, I would usually politely decline. On one magical late night, and after a very friendly approach, for no real reason, the voice (who was quite tired at the time) said “hey, really, why not?”.

I have been the Head Physiotherapist for Hapoel Jerusalem Basketball Club (2014/15 Israeli Champions) since 2014, and I am married to Fay, my late night-online-no picture love. We’ve just had our first baby boy.

Life will hand you the cards.
Listen to the voice.
Don’t be afraid.
Choose your path.

Yannai Barak SAMK alumniYannai Barak
Head Physiotherapist for Hapoel Jerusalem Basketball Club
Bachelor of Health Care (Physiotherapist, degree programme in Physiotherapy)

Main photo by Bernie Ardov

Curiosity didn’t kill the cat – Complacency did

I’ll start by taking a moment to talk about something I know extremely well: Marketing.

If you ask a modern marketer what is one of the biggest challenges they face, most of them will list the following: Keeping up with latest trends and technologies.

See, already today, the tech stack is endless; And more platforms are born every day. At the same time, the buying process is changing from linear to non-linear. From logical to jumpy, messy, and unpredictable.

The power has been shifted from companies to consumers as the internet serves as the ultimate catalog to self-serve and to self-educate. For us, marketers, all of this means that we have to find new and more efficient ways to cater to the customers in whatever platforms or devices they are on, at any particular time.

We have to be able to serve customers on their terms and not ours.

What’s this have to do with learning?

Simply put: If you want to stay relevant, you have to be willing to put in the work and learn whatever comes your way. And that, my friend, has been my biggest realization – Continuous learning and self-development is the key to sustainable success.

Not knowing is ok, too.

Don’t be fooled by the “read it and repeat it” concept. It is not impressive to sound like your source of knowledge is coming directly from Google or Wikipedia. There are times that Google comes in handy – but many, including myself, find it refreshing to hear someone admit, “Hey, I don’t know the answer to that, but I am willing to find out for you!”.

Don’t be afraid to admit not knowing all things. Admitting actually empowers you; It gives you the permission to move forward, to pursue the right answer by creating, testing, learning, and adapting.

Admission is power, because one day a strategy works, and tomorrow something new comes along. We are in constant flux, so to say, and there is no room to remain stagnant.

If we live in a world where information drives what we do, the information we get becomes the most important thing. The person who chooses that information has power. – Seth Godin

Curiosity is a superpower

In all this, I am glad to say that I have always had a curious mind. I just never realized how big of an advantage it gives me, until now, of course.

I never thought learning could be a superpower, but here I am, enjoying the ride of never ending self-education. It took me a while to realize my passion for learning, but today, I treat every moment and every meeting as an opportunity to listen and learn.

”Most of the successful people I have known are the ones who do more listening than talking.” ― Bernard M. Baruch

Taking action

Understanding the need for learning and acting on that need are very different. Which is why I want to give a couple of ideas on how to keep on learning while being busy building a career. Here are my favorite things to do to keep me up to date with the latest tech and tactics.

I listen

I am OBSESSED with podcasts. I am also obsessed with learning from others (this requires listening… just saying).

I fill any “downtime moments” with valuable content. Podcasts are great because I can listen to an episode or two while driving from one meeting to another. Another reason why they’re so great is that they vary in length – You can choose one that fits with your travel schedule. Oh, how convenient!

I read

When I say I read, I don’t necessarily mean books.

The Internet is filled with in-depth articles and blogs. You can become an expert on any topic by searching and consuming online materials. It is all out there for you. All you need to do is get it!

Pro tip: If you really want to be on your A-game, then choose the best magazines and content providers in your field and make sure you see their posts first. Almost all social media platforms allow you to give priority access to your newsfeed.´

I network

I seek out exciting events and seminars. Seminars, for one, offer great content. Secondly, they offer an excellent opportunity to connect face to face with other influencers. The key is to have a clear strategy: Are you going there to learn or to connect or, perhaps, do both?

Networking can also mean active participation in various social media groups. Actively commenting and asking helps you to build a personal brand. It helps you to make your name known, and the next time you approach a prospective client, they just might remember you from a conversation you had earlier on Twitter.

I build and test on my own

I have always upheld a website or two. Fiddling with sites has allowed me to test and try all the newest tools before offering to use them in client’s project.

I’ve also learned many crucial skills by diving deep into a challenge, testing solutions, and building the final solution by myself.

For me, the best way to approach this is to read a few articles about a certain theory, like growing your blog audience. Then, I’ll just repeat and adjust the steps mentioned. Sometimes I have to reverse-engineer something. This way, I’m able to check if it actually works.

Conquering new ground boosts your confidence and, most often, you get to be the first to pitch new solutions to clients… Which leads to my next point.

I pitch beyond my comfort zone and rise to the challenge

There will be a time when you have to face a client asking you “if you can deliver” on your promise. Those are the times to take a breather and deliver a confident “absolutely” topped with a smile. To fulfill big promises might take up a bit more of your time, but what a way to grow, am I right?!

In conclusion, the sooner you consider learning as a life skill, the sooner you start finding success in whatever you do.

Just one more thing. I listed my favorite podcasts for learning below. They offer inspiration, lessons from life and, most importantly, they offer valuable information. Enjoy the short video I made for you!

PS. If you want to get to know me a bit better, visit for more insight.

Joonas Villanen SAMK alumni Joonas Villanen
Bachelor of Business Administration (degree programme in Innovative Business Services)

OK, but first coffee

  • Oletko koskaan saanut kutsua tapaamiseen, ja miettinyt jo etukäteen, että siellä juodaan varmaankin hyvät kahvit? Ja alkanut naputella hermostuneena pöytää, kun näin ei ole käynyt? Miksi se kahvi on sitten niin tärkeää saada? En itsekään tiedä, miksi kaiken maailman tapaamisissa juodaan aina kahvia, mutta yhteisestä kupillisesta on muodostunut kuin kirjoittamaton sääntö, jolla laitetaan homma käyntiin. Kun kahvihammas kolottaa, niin se totisesti hei kolottaa!

Hotelli- ja ravintola-alalla koko ikäni olleena olen tottunut itse siihen, että vieraista ja asiakkaista pidetään huolta ja heidän olonsa tehdään mahdollisimman mukavaksi ja kotoisaksi. Ollaan aina kohteliaita ja huomioidaan toisten tarpeet sekä toiveet. Kahvi-ihmisille sitä kahvia ja teen juojille teetä jopa – iiks! – muutamaa vaihtoehtoa.

Me suomalaiset olemme tutkitusti maailman kovimpia kahvinjuojia asukasta kohti. Juomme kahvia noin 4–5 kuppia päivässä. Tämä on se laji, jossa päihitämme naapurimaamme Ruotsin takuuvarmasti joka vuosi.

Tämä on se laji, jossa päihitämme naapurimaamme Ruotsin takuuvarmasti joka vuosi.

Työelämässäkin kahvi on tärkeää. Suomalaiseen kokouskulttuuriin kahvi kuuluu oleellisesti. Asiakkaita kestitessäni varmistan aina, että heillä on mitä parhainta kahvia ja että he tuntevat olonsa kotoisaksi kahvishowroomissamme. Myös sillä on merkitystä, mistä kahvi juodaan. Posliinikupista se maistuu aina paremmalta. Yksityiskohdista koostuu kokonaisuus ja yksityiskohdat jäävät mieleen. Esimerkiksi latte macchiato -maitokahvin kauniisti aaltoilevia kerroksia et näe kuin juomalle tarkoitetusta korkeasta lasista.

Näin vieraallesi tai asiakkaallesi tulee tunne, fiilis, että jokaista asiaa on mietitty. Vieraat istuvat aina parhaimmalla paikalla, saavat vatsansa tarvittaessa täyteen ja viihtyvät. Sanonta ”kohtele muita kuin toivot itseäsi kohdeltavan” pitää saletisti paikkansa. Muista kertoa vieraillesi myös ne tylsät pikkujutut, kuten mistä löytyvät veskit ja miten he pääsevät parhaiten ja helposti tapaamispaikalle. Kiitä heitä jälkikäteen ajasta ja käynnistä. Omassa työssäni ei ole haitaksi sujauttaa muutama kahvipussi heille mukaan vierailun päätteeksi.

Palataan kahviin. All you need is love – oh, and coffee! Kahvia pitää saada joka aamu, sillä käynnistyy uusi päivä, ja usein tärkeimmät asiat sovitaan kahvikupillisen ääressä. Yksi työpäivän parhaimmista hetkistä on, kun nautin ensimmäisen kahvin ja katson aamun uutiset ja meilit.  Päivä on vielä avoin ja jännittävä. Puhumattakaan päivän viimeisestä kupillisesta, jolloin päivä on jo takana ja pohdit mitä kaikkea tänään tapahtuikaan. Tiedän, että nyt te kanssakahvi-ihmiset nyökyttelette siellä.

Aina ensin kahvi, sitten vasta muut asiat.

Malla Metsäpalo Malla Metsäpalo
Restonomi (AMK)

Kirjoittaja on kahvinrakastaja, joka työskentelee Suomen Nestléllä Beverage Ambassadorina.

Voi kun sulla on hyvä käsiala

”Voi, kun sulla on hyvä käsiala!” on kalligrafin kauhukommentti. En nimittäin tiedä, miten siihen vastaisi. Pari vastausta olen kehitellyt vuosien mittaan.

Joko: ”Kiitos vaan, olen kyllä 15 vuotta käynyt kouluja, Suomessa ja ulkomailla, tehnyt työtä joka päivä oman kalligrafisen käsialani kehittämiseksi ja parantamiseksi.” Tai: ”Mun käsiala on itse asiassa ihan kauheeta ’lääkärin’ käsialaa, siitä ei saa mitään selvää. Mutta tekstaustaitoani olen kehittänyt opiskelemalla Suomessa ja ulkomailla jo parikymmentä vuotta.” Toinen usein kuulemani lause on kysymys ”mitä sä sitten oikein teet päivät pitkät kun olet siellä työtilassasi?”

SAMKista valmistumiseni jälkeen olen tehnyt lukuisia opintoja Yhdysvalloissa, Englannissa, Espanjassa ja Italiassa. Euroopassa kalligrafialla on pitkät juuret ja se on osa taidekenttää.

Peruspäivääni kuuluu aamulla sähköpostien läpikäynti. Tilaukset tulevat suurelta osin sähköpostilla. Sen jälkeen lämmitän kättä eli tekstaan suoraa viivaa ja kirjaimia ennen kuin aloitan tilaustöitten tekemisen. Mitään asiakastyötä ei voi aloittaa kylmiltään, vaan ihan kuten huippu-urheilussa ensin lämmitellään kunnolla. Kalligrafian taitoa voisi myös verrata vaikkapa viulun soittamiseen: sitä ei vain herätä yhtenä aamuna ja aloiteta sinfonian soittoa jossain konserttisalissa. Se vaatii tuhansia tunteja ja vuosien harjoitusta.

Marika Koskimäki-Ketelän Papan tyttö
Papan tyttö, osa

Tavallisimmat tilaustyöt ovat logojen suunnittelua, yritysten juhlien kuori- ja kutsutekstauksia, paikkakorttitekstauksia, tatuointien tekstausta tatuoijalle lähetettäväksi, kunniakirjojen tekstausta ja CD:n kansitekstien suunnittelua. Mielenkiintoisimpiin päiviin kuuluvat erilaiset seinätekstaukset, joita saan käydä tekemässä yritysten ja yksityisten asiakkaiden seiniin.

Lisäksi jokaiseen päivääni kuuluu materiaalin tuottaminen parille lehdelle, teosten digitointi, asiakkaiden tapaaminen sekä opetusmateriaalin suunnittelu. Opetan ympäri Suomen erilaisia kalligrafiaan ja taiteeseen liittyviä kursseja ja olenpa pari kertaa käynyt Los Angelesissakin vetämässä kalligrafian kurssin. Kalligrafiakirjani Iloisia Kirjaimia – Oikeilla Välineillä julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2014 nimellä Happy Lettering with the Right Tools.

Mutta, kuten eräs asiakkaani hiljattain kommentoi: ”Uskomatonta, että sitä voi kynälläkin kirjaimia piirtämällä ihminen elättää itsensä.”

Video viimeisimmästä näyttelystäni:

Marika KoskimAlumni Marika Koskimäki-Ketelääki-Ketelä

valokuvaaja ja kalligrafi, kuvataiteilija (AMK)



Oman osaamisen huoltosopimus

Media tykittää uutisia siitä, miten olemme keskellä kaikkien aikojen mullistusta. Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti, globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla ja kaikessa. Tulee mullistuksia, joihin ei osattu millään tavalla varautua. Pitää osata silti toimia, vaikka ei ole olemassa valmiiksi testattuja malleja.

Tulevaisuuden työpaikoista voidaan varmuudella sanoa, että ammatteja katoaa ja työpaikkoja kuolee. Uusia tulee tilalle, mutta emme vielä tiedä millaisia. Palveluammattien luonne ja arvostus muuttuu. Ammattikunnat ja yritykset etsivät uutta tapaa määrittää merkitystään yhteiskunnalle. Eri ammattien huippuosaajille tullaan maksamaan moninkertaisesti enemmän kuin hyville.

Työ jaetaan uudelleen tietokoneiden, itsepalveluasiakkaiden ja halpatyövoiman kesken.

Työpaikat muuttuvat, työntekijät muuttuvat, koulutusvaatimukset muuttuvat. Perinteinen, opiskelun kautta tapahtuva omien taitojen jalostaminen ammatiksi ei enää riitä. Keskimäärin yhteiskunnassamme koulutustason on noustava, koska suoritustasovaatimukset nousevat. Työ jaetaan uudelleen tietokoneiden, itsepalveluasiakkaiden ja halpatyövoiman kesken. Käynnissä on jo uusien työaikamuotojen rantautuminen ja on myös todennäköistä, että suomalaisten normaalityöaika lyhenee. Työn fyysinen kuormitus vähenee ja henkinen kuormitus kasvaa. Suurimmat muutokset nähdään julkisella sektorilla. Kaikki tämä kehitys asettaa erittäin suuria vaatimuksia koulutukselle ja esimiestyölle.

Koulutettu väestö on ollut Suomen etu. Myllerryksessä ei kuitenkaan enää voi nojata siihen, että plakkarissa on suoritettu tutkinto. Se on monesti suorituksena nykyään vain oletusarvo kisassa työpaikoista ja uralla etenemisestä.

Tässä rytäkässä kaikkien meidän kannattaa keskittyä siihen, että oma osaamisemme on aina ajantasaista. Parasta olisi, jos voisi lukea itsensä oman alan edelläkävijöiden joukkoon. Pidä huolta siitä, että itselläsi on vähintäänkin digitaalisen yhteiskunnan perustaidot. Uuden oppiminen, luovat ongelmanratkaisutaidot, tiimityöskentelytaidot, innovatiivisuus ja sosiaaliset taidot ovat työpaikoilla jatkossa entistäkin tärkeämpiä, suorastaan olennaisia työssä menestymisen kannalta. Näitä asioita ei välttämättä tule sparrattua seminaarissa istumalla, vaan oman asenteen aktiivisen kehittämisen myötä.

Meidän jokaisen on syytä miettiä, mihin suuntaan omaa uraa on viemässä ja mitä taitoja sekä osaamista uraa kehittäessään tarvitsee. Kyseessä on yksinkertainen tavoitetilan asetanta ja siihen pohjautuen välietappien laadinta. Tähän pohjautuen jokaisen kannattaisi solmia itsensä kanssa oman osaamisen huoltosopimus, jossa sitoutuu pitämään osaamisestaan huolta ja osallistumaan aktiivisesti määräaikaishuoltoihin tavoitteen mukaisessa aikataulussa. Tavoitetila kannattaa asettaa, vaikka olisi parhaillaan työssä mahtavassa ammatissa, jossa pääsee käyttämään omaa osaamistaan monipuolisesti. Paraskin ammattitaito vanhenee, jos huollot jäävät tekemättä.

Norman Vincent Peale on osuvasti lausahtanut: ”Voit saavuttaa tavoitteesi, toteuttaa parhaat unelmasi ja päästä sinne minne haluat, vain silloin, kun tiedät, mikä tavoitteesi on.” Mieti siis, mihin olet urallasi menossa ja miksi. Sitten vain tavoitteita kohti!

Agora Alumnikolumni Maaria Silvius

Maaria Silvius

Rehtori, tradenomi (AMK)

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä


Kirjoitus on julkaistu Agorassa 1/2016