Keskeytyksiä ja epätoivoa toimistossa. Työn määrä on suuri, mutta sen epämäärä vielä suurempi. Palaverilinjat hehkuvat, kuva nykii ja viiveen takia puhutaan päälle. Pikaviestimet laulavat. Palaat ajassa taaksepäin, opintoihisi. Tehdessäsi harjoitustöitä sait keskittyä ratkaisemaan määriteltyä haastetta hallituissa olosuhteissa. Oli aikaa, kunhan jaksoi panostaa. Työelämässä monesti jaksaisi panostaa, mutta ei ole aikaa.
Tullaan itsensä johtamisen ja etäjohtamisen alueelle. Näihin itse sain hyviä eväitä SAMKin ylemmän AMKin opinnoista viime vuosikymmenen alkupuolella. Oli johdettavana sitten minä, sinä tai kokonainen yritys, on onnistumisen edellytyksenä selkeä ja johdonmukainen kommunikaatio. Oman itsensä kohdalla pitää pystyä selkeyttämään tavoitteet, jotta osaa fokusoida käytössä olevat resurssit oikein. Tärkeät ja kiireelliset työt ensin, sitten tärkeät ei-kiireelliset. Muut kiireelliset delegoidaan. Turhat työt deletoidaan. Tämä ajatusmalli ohjasi jo 80 vuotta sitten erään viiden tähden kenraalin toimintaa. Jälkipolville siitä jalostui oiva johtamisen työkalu, Eisenhowerin matriisi. Näinhän priorisointi menee, teoriassa.
Aika ajoin on nostettava katsetta konepellin alta vilkuilemaan horisonttia. Edistääkö tämä viritys matkantekoa tavoitteen mukaiseen suuntaan? Itse muusikkona luen pienet, ei-tärkeät viritykset osastolle “ei vaikuta levymyyntiin”. Ne siis voidaan jättää tekemättä ja keskittyä vaikkapa kansitaiteeseen, joka todellakin vaikuttaa. Suoraan sävelkulkulaitokselta ponnistavan soolokitaristin on tässä nöyrryttävä ja annettava aikaa soolon virittämiseltä kokonaisuuden sovittamiselle. Mainitsemaani horisonttia kutsutaan yritysmaailmassa strategiaksi – sovittamista voisi kai verrata pyrkimykseen toimia strategian mukaisesti. Sormet otelaudalla mutta katse yleisössä. Näin näet, resonoiko muualla kuin omissa sormenpäissä.
Aika ajoin on nostettava katsetta konepellin alta vilkuilemaan horisonttia. Edistääkö tämä viritys matkantekoa tavoitteen mukaiseen suuntaan?
Itsensä johtamista auttaa riittävä itsetuntemus ja ymmärrys omasta kommunikaatiosta. Se, että tulee juttuun itsensä kanssa, on hyvä pohja rakentaa johtajuutta. Tiimin johtaminen vaatii etenkin korvalihasten harjoittamista. On syytä panostaa oppimaan tiimin jäsenten persoonista ja kommunikaatiotyylistä. Aihe on monelle tuttu DISC-testeistä ja vastaavista persoonallisuusprofiloinneista. Punainen haluaa tuloksia, sininen taas reunaehtoja. Laadukas johtamistyö on paljolti erilaisten ihmisten kuuntelemista, myös sanattoman viestinnän tulkitsemista. Se on ymmärryksen rakentamista molempiin suuntiin sekä tiimin voimavarojen optimointia. Etänä johtamisessa korostuvat kärsivällisyys, tilannekatsaukset ja systemaattinen asioiden peilaus vasten isoa kuvaa. Näin vältetään turhien virityspajojen syntyminen. Motivaatio on avainasemassa – koeta löytää tapa motivoida tiimisi jäseniä. Itselleni motivaatio syntyy siitä, että on jotain, jota odottaa tai tavoitella. Mieti, mitä tiimisi jäsenet odottavat. Onko heillä mahdollisuus edetä sitä kohti?
Itselleni motivaatio syntyy siitä, että on jotain, jota odottaa tai tavoitella. Mieti, mitä tiimisi jäsenet odottavat.
Kun suorittaa AMK-tutkinnon, saa laajan tietopohjan mukaan viemisiksi työelämään. Monesti uudesta organisaatiosta löytyy paljon kohteita, joihin voisi omalla osaamisellaan tehdä parannuksia. Kouluoppeja ei ole mahdollista tai järkevää alkaa heti tuputtamaan koko tiimille, mutta omalla esimerkillä tehty hyvä tulos usein kiinnostaa. Siitä voi seurata kysymys “Miten sen oikein teit? Siinä on paikka paaluttaa pari hyvää oppia työyhteisöön. Nykypäivän työntekijältä vaaditaan jatkuvan oppimisen mentaliteettia, jotta pysyy kartalla. Koulun teoriapohja mahdollistaa ponnistuksen työelämään, jossa oppiminen jatkuu entistä kiivaampana.
Ylempi AMK tarjosi itselleni perspektiiviä esimies- ja strategiatyöhön. Se oli eräänlainen sanakirja kääntämään johdon toimintaa duunarikielelle. Siinä missä johdon on tärkeä kuunnella ja ymmärtää alaisiaan, on nykyajan organisaatiossa työntekijän opittava ymmärtämään organisaation strategiaa. Horisontti kirkastuu ja se oma biisi saadaan sovitettua täyttämään sille mietitty paikka albumilla. Strategia oikein viestittynä ja perusteltuna voi antaa työntekijälle paljon. Se voi ohjata silloin, kun itse ei osaa päättää. Ennen kaikkea, se auttaa sanomaan “ei” silloin kun ollaan menossa virittämisen puolelle.
Piilevään sarkasmiin ja sen tunnistamiseen kykenee edelleen paremmin laadukas esimies kuin laadukas tekoäly.
Viestintätaidot loistavat monien tulevaisuuden tärkeitä työelämätaitoja penkovien tutkimusten kärjessä. Tunneäly, tiimityöskentelytaidot, ns. soft skillit tulevat olemaan entistä kovempaa valuuttaa. Rutiinitöitä automatisoidaan jo tietotyönkin puolella, mutta piilevään sarkasmiin ja sen tunnistamiseen kykenee edelleen paremmin laadukas esimies kuin laadukas tekoäly. Kannustan ottamaan neuvosta vaarin ja pitämään yllä omia viestintätaitoja. Hyvä tapa aloittaa on treenaamalla kuuntelemista. Oikein keskittyä, mitä tiimin jäsenet sanovat ja miettiä, miksi he niin sanovat. Takaa voi paljastua motiiveja, motivaatiota tai sen puutetta, ennakko-oletuksia, stressiä, monenlaista. Esimiehelle kuuntelu on yksi tärkeimmistä työkaluista, koska se opettaa ja luo pohjan viestimiseen. Se kartoittaa maaperän, jolle organisaatio voi yhdessä luoda strategian mukaista toimintaa.
Eero Hammais
Viestintäpäällikkö, Headai Oy
Koulutus: Tradenomi (YAMK), yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, Medianomi, vuorovaikutteinen viestintä
Eerolla on yli 10 vuoden kokemus monialustaisesta viestinnästä ja asiakasprojektien johtamisesta. Hän on toiminut opetustehtävissä ja kehittänyt opetusmateriaaleja mm. AV-tuotantojen ja massiivikurssien muodossa. Vapaa-ajallaan hän viihtyy mm. biljardisalilla, lenkkipolulla ja soittamassa Nintendo-melodioita kitaralla.
Kuvat: Pexels ja Eero Hammais