Avainsana: ylempi AMK

YAMK-opinnot antoivat muutakin kuin tutkinnon

Julkaistu

Ajatus opiskelusta

Yleensä kehotetaan suuntaamaan katse elämässä eteenpäin, mutta näin valmistumisen kynnyksellä haluan hetkeksi kääntää katseen taaksepäin. Se tuntuu tärkeältä asialta, kuin eräänlaiselta päätökseltä opiskeluprosessille, joka sai alkunsa vuonna 2018.

Ajatus opiskelusta kehittyi vähitellen sinä aikana, kun olin kotona esikoiseni kanssa. Kaipasin jotain uutta. Jotain, mikä antaisi minulle uusia eväitä työelämää ajatellen. Edellisestä opiskelukerrasta oli suunnilleen 10 vuotta aikaa ja oma elämäntilanteeni oli muuttunut valtavasti äidiksi tulemisen myötä. Poikani oli alle vuoden ikäinen, kun aloin miettiä opiskelun mahdollisuutta.

Uudet asiat ovat aina jännittäviä, ja tuttuun ja turvalliseen on helppoa jäädä. Jo ennen hakukaavakkeen täyttämistä mietin, että opiskelu pikkulapsiarjen keskellä ja myöhemmin vielä töiden ohella on varmaan vaikeaa, joten kannattaako edes hakeakaan. Onko minusta siihen? Entä, jos en jaksa? Rohkaistuin kuitenkin ja hain opiskelemaan.

Tein itselleni aikataulun pääsykokeisiin lukemisen suhteen. Onneksi lapsellani oli melko säännöllinen rytmi ja saatoin noudattaa aikataulua hyvin. Heräsin aamulla ennen lasta lukemaan ja tekemään muistiinpanoja, ja jatkoin lukemista päiväuniaikana sekä lapsen mentyä yöunille. Tavoite oli saada luettua 30 sivua päivässä. Hiljalleen myös vahvistui ajatus siitä, että opiskelemaan on kerta kaikkiaan päästävä. Mikä ilo olikaan lukea tieto opiskelupaikan saamisesta, kun oli tärisevin käsin ja kelloa vilkuillen kirjoittanut esseevastauksia pääsykokeissa!

Uuden edessä

Paluu koulunpenkille noin 10 vuoden jälkeen vaati kuitenkin jonkin verran totuttelua. Pääsykoe oli ainoa asia, mihin enää kynää ja kumia tarvittiin, sillä arvatenkin 10 vuodessa myös opiskelumaailma menee eteenpäin. YAMK-opinnot olivat pääasiassa verkossa, vaikka toki lähiopetuspäiviäkin oli. Myös ryhmätöiden merkitys opinnoissa oli suuri, ja jopa itseni kaltaisen, melko sosiaalisen ihmisen, oli hetki tarkkailtava tilannetta ennen siihen sukeltamista.

Aluksi mahdollisimman erilaisten ihmisten laittaminen samaan ryhmään tuntui melkoiselta ihmiskokeelta, vaikka luonnollisesti malli on hyvin perusteltu, sillä joudummehan työelämässäkin toimimaan monenlaisten ihmisten kanssa. Piti pysähtyä siihen, miksi joku toimii niin kuin toimii ja mitä oppia muilta voisi saada itselleen. Sitä voi helposti sortua kuittaamaan omasta toiminnasta eroavan toiminnan ärsyttäväksi ja jollain tavalla vääräksi. Toimimme erilaisista lähtökohdista ja meillä on persoonallemme ominaisia toimintatapoja. Tämä oli hyvä tilaisuus oppia paitsi muista, myös itsestään.

Omasta itsestä oppimisen matka

Itsestään oppimisen matkaa oli oikeastaan koko opiskeluaika. Sen aikana myös omaa osaamista ja omia kykyjä kyseenalaistava ääni pään sisällä vaimeni. Opiskelu, itsensä haastaminen ja itsensä ylittäminen toivat onnistumisen kokemuksia, joiden tiedän kantavan pitkälle. Opettajilta saatu palaute toimi myös äärimmäisen tärkeänä peilinä, jonka kautta omaa itseään saattoi tarkastella.

Suurin yksittäinen oppimiskokemus tapahtui opinnäytetyöprosessin aikana, ja sen tekeminen loi entistä enemmän uskoa omaan itseen tulevaisuuden työelämän kehittäjänä. Opinnot tarjosivat lisäksi lukuisia hetkiä opetella ja harjoittaa itsemyötätuntoa, sillä monen ison asian kanssa tasapainoilu ei aina ollut yksinkertaista. Tämän armollisemman suhtautumisen kasvaminen oli asia, joka opintojen aikana minua yllätti eniten.  

Yksi tärkeä lupaus itselleni jo opintojen alussa oli se, että en tee koulutehtäviä öisin. Myös laiskojen hetkien salliminen oli tärkeää puhumattakaan perheen kanssa vietetyistä yhteisistä hetkistä. Toisinaan tehtävät palautuivat sen päätöksen siivittämänä, että tuotos on sillä hetkellä riittävän hyvä. Ei täydellinen, mutta riittävä. Tasapainon vaalimista pidän tärkeänä, kun lähtee opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja siihen haluan kannustaa muitakin.

Haluan kannustaa myös toteuttamaan omia unelmiaan silloinkin, kun se pieni ääni oman pään sisällä yrittää iskeä kapuloita rattaisiin. Ehkäpä juuri silloin niiden haaveiden toteuttaminen on erityisen tärkeää. Muistan törmänneeni ajatukseen, että sen oman potentiaalin saavuttaminen voi olla pelottavampi ajatus kuin ajatus epäonnistumisesta. Lienee siis hyvä istua hetkeksi alas omien henkisten hidasteidensa kanssa ja miettiä, mistä ne nousevat.

Opiskelujen alkuvaiheessa päätavoitteeni oli saada ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka avaisi uusia portteja työelämässä. En osannut ajatellakaan, kuinka paljon opiskelu avaisi portteja itsetuntemuksen kehittymiseen sekä itsensä johtamisen taitoon. Kiitollisin ja haikein mielin tein tutkintotodistushakemuksen. Uudet haasteet työelämässä antavat vielä odottaa itseään, mutta tämän opiskelu-urakan jälkeen olen paljon viisaampi sen suhteen, mihin pystyn, mitä osaan ja mitkä ovat minulle tärkeitä asioita.

Toivon YAMK-tutkinnon avaavan uusia ovia työelämässä. Lisäopinnotkaan eivät ole poissuljettu asia. Katsotaan, mitä elämä tuo tullessaan, aion pitää mielen avoimena uudelle. Nyt on kuitenkin aika pysähtyä hetkeksi juhlimaan opintojen päättymistä ja uutta tutkintoa.

Eva-Maria Kiekkinen

Koulutus: tradenomi (YAMK), johtaminen ja palveluliiketoiminta

Työpaikka: Satakunnan sairaanhoitopiiri

 

Monta rautaa tulessa

Julkaistu

Siitä alkaa olla jo vuosi kun valmistuin SAMKista. Nopeasti aika kuluu. Suoritin YAMK-tutkinnon Porissa ja samaan aikaan tein täysipäiväisesti töitä OP Tampereessa.

Opiskeluaika meni yllättävän nopeasti ja mielestäni ihan tavoiteajassa. Tunnetusti tykkään tehdä normaalin päivittäisen työni lisäksi jotain muutakin. No eipä ainakaan ole niitä kuuluisia ongelmia, mitä vapaa-aikanaan tekisi. YAMK-tutkintoa suorittaessani samalla muutimme omakotitaloon, työnkuvani muuttui täysin ja minut valittiin työpaikkani päätyösuojeluvaltuutetuksi. Työ valtuutetun roolissa on hyvin mielenkiintoinen ja vaihteleva, sillä siinä pitää pohtia erilaisia työsuojelullisia asioita, oli sitten kyse esimerkiksi henkisestä jaksamisesta, ilmanlaadusta tai työturvallisuudesta.

Työ Tampereella, opinnot Porissa

Miksi sitten hain opiskelemaan Poriin, vaikka asun Tampereella? Valmistuin vuonna 2009 SAMKista tradenomiksi, ja olen aina arvostanut suuresti porilaisuutta, Halusin Porissa myös opintojani jatkaa. Toki muutoinkin juureni ulottuvat Poriin ja Satakuntaan. Omista YAMK-opinnoistani pidin työpaikallani sen verran suurta ”meteliä”, että sain muutaman muunkin innostumaan jatko-opinnoista. Lisäksi suuri arvostus ja iso kiitos työnantajalleni OP Tampereelle, joka mukavasti kannusti minua opinnoissani. Näin sain työn, opiskelun ja muun henkilökohtaisen elämäni sopimaan hyvin yhteen. Aiemmin tradenomiksi opiskellessani työskentelin Fonectalla ja olin mukana opiskelijakunta Sammakon hallituksessa ja sittemmin edustajistossa. Olen aina kokenut, että monipuolinen tekeminen auttaa eteenpäin.

Omista YAMK-opinnoistani pidin työpaikallani sen verran suurta ”meteliä”, että sain muutaman muunkin innostumaan jatko-opinnoista.

Tampereella olenkin asunut nyt reilu 9 vuotta. OP Länsi-Suomessa aloitin vuonna 2008, samalla kun viimeistelin tradenomin opintojani. Sain sujuvasti siirryttyä OP Ryhmän sisällä Porista Tampereelle, kun kotiosoitteeksi muuttui Tampere. Tampereella olen nyt tehnyt henkilöasiakkaan rahoituksia 7 vuotta ja sen jälkeen viimeiset 1,5 vuotta taloyhtiöiden rahoituksia.

Työpäivä taloyhtiötiimissä on vaihteleva, mielenkiintoinen ja antoisa

Työpäiväni taloyhtiötiimissä on hyvin vaihteleva, mielenkiintoinen ja antoisa. Käyn isännöitsijöiden toimistoissa, taloyhtiöiden hallituksen kokouksissa sekä yhtiökokouksissa kertomassa viimeisimpiä tuulia taloyhtiörahoituksessa; puhumme niin taloyhtiöiden rahoituksista, osakkaan vastuista ja velvollisuuksista kuin korkomarkkinoistakin. Työssä pitää ymmärtää taloyhtiömaailmaa myös peruskorjauksien osalta. Tärkeää on ymmärtää osakkaan arkea ja elämää taloyhtiössä.

Annika esittelee taloyhtiölainaa
Taloyhtiöiden kokouksissa keskustellaan paljon erilaisista
rahoitukseen liittyvistä asioista osakkaan näkökulmasta.

Aiemmin tehdessäni henkilöasiakkaan rahoitusratkaisuja kävin myös OP-Koti Pirkanmaan asuntoesittelyissä kiinteistönvälittäjien mukana. Pääsin mukavasti tutustumaan erilaisiin koteihin. Ja voitteko kuvitella, että tämä entinen porilainen on jopa oppinut täällä suunnistamaan autolla ilman navigaattoria?

Se kaikki esiintymisoppi, jota olen onnekseni saanut ollessani opiskelijakunta Sammakon riveissä, on auttanut näissä esiintymisissä todella paljon. Suurempi jännitys karisee pois, kun on tottunut heittäytymään ja menemään pelottomana erilaisiin esiintymistilanteisiin.

Annika Pöystin kuva

 

Annika Pöysti

asiakkuuspäällikkö, tradenomi (YAMK)
Taloyhtiötiimi, OP Tampere

Töissä sosiaali- ja terveysjärjestössä

Julkaistu

Tämä kirjoitus on sinulle, joka parhaillaan harkitset hakeutumista Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tai Kuntoutuksen ylempi AMK -koulutusohjelmiin. Koulutusohjelmat tarjoavat monipuoliset valmiudet kuntoutuksen ohjauksen, neuvonta-, suunnittelu- sekä kehittämis- ja johtotehtäviin.

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tutkintoni päivitin vuonna 2015 Kuntoutuksen ylemmässä koulutusohjelmassa (YAMK). Voin todeta, että koulutukset ovat antaneet hyvät ammatilliset valmiudet, ja sitä kautta on avautunut hienoja mahdollisuuksia toimia hyvin erilaisissa työtehtävissä. Omat työtehtäväni ovat sijoittuneet muun muassa lastensuojeluun ja järjestöjen kehittämis- ja koordinaatiotehtäviin.

Näköalapaikalla ja monipuolisten työtehtävien äärellä

Nykyisin työskentelen erityisasiantuntijana valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestössä (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry). Tässä tehtävässä voin todeta olevani melkoisella näköalapaikalla ja monipuolisten työtehtävien äärellä.

Ennen vuoden vaihdetta tehtävänäni oli tukea maakuntien järjestötoimijoita sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun liittyen. Vuoden vaihteesta lähtien tehtävänkuvaani on kuulunut kuntoutus, kuntoutusuudistus sekä asiakkaiden palveluprosessit. Kyseisessä tehtävässä olen päässyt hyödyntämään niin kuntoutuksen koulutustani kuin kuntoutusalan työkokemustani kuntoutujan aseman parantamiseksi. Työni on asiantuntija- ja vaikuttamistyötä.

Olen päässyt hyödyntämään niin kuntoutuksen koulutustani kuin kuntoutusalan työkokemustani kuntoutujan aseman parantamiseksi.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan hallituskaudella tehdään kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Kuntoutuksen uudistamiskomitea julkaisi kuntoutuksen kokonaisuudistusta koskevan raporttinsa marraskuussa 2017. Komitea teki 55 ehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi. Kuntoutuksen uudistaminen kytkeytyy moniin valmisteilla oleviin laajoihin uudistuksiin, kuten sote- ja maakuntauudistukseen, kasvupalvelu-uudistukseen, monikanavarahoituksen uudistamiseen sekä hallituksen kärkihankkeisiin.

Ehdotusten toimeenpano voi toteutua ainoastaan siten, että ne sovitetaan tiiviiksi osaksi maakuntien sote- ja muuta uudistusvalmistelua. Vaikuttamistyötä tehdään yhdessä järjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa niin kansallisesti kuin maakunnissa. Edelleen on vaikutettava muun muassa siihen, miten kuntoutusjärjestelmän pulmat tullaan ratkaisemaan uudistuksessa ja mitkä ovat uudistuksen vaikutukset käytännössä. Sekä siihen, miten yhdyspinnat saadaan toimiviksi. Järjestötoimijoiden huolena on myös se, miten maakunnat ja kunnat tulevat avustamaan kuntoutussektorilla toimivia järjestöjä.

 

JoutsiluomaJaana_kuntoutus_nettiin

Jaana Joutsiluoma

erityisasiantuntija, kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK)

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Ryhdy työpaikkasi johtajaksi

Julkaistu

Työsuojelun näkökulmasta on vuosikausia ollut tärkeää, että työ voidaan suorittaa fyysisesti turvallisesti ja terveellisesti. Nykyään yhä harvempi tekee ruumiillisesti rasittavaa työtä, ja riski työtapaturmille on matalahko. Sen sijaan monen tämän päivän työntekijän työpaikka on ensisijaisesti omassa päässä, jossa kellokortin leimaaminen ja oven sulkeminen eivät välttämättä saa työpäivää päättymään. Kiireisinä aikoina itselläni esimerkiksi työtehtävät pyörivät mielessä ympäri vuorokauden, pahimmassa tapauksessa jopa valvottavat yöllä. Eila Kallio ja Sirkku Kivistö puhuvatkin Mieli työssä -kirjassaan työn tekemisestä henkisin työkaluin ja voimavaroin.

Kuva: Sari Kahri
Luonto on erinomainen paikka rentoutumiselle ja rauhoittumiselle.

Useimmat kokevat olevansa työssään parhaimmillaan, kun asiat ovat järjestyksessä ja asioita voi saattaa loppuun yksi kerrallaan. Tämä on kuitenkin nykypäivän asiantuntijatyössä harvinainen tilanne, ja erilaiset keskeytykset katkovat keskittymistä. Kallion ja Kivistön mukaan mielen toimintakyky rasittuu jatkuvista asiasta toiseen hyppäämisistä. Voi tuntua, että pää on puuroa, jossa tehtävät muodostavat epämääräisen massan. Siitä tunteesta on asiantuntijuus kaukana.

Nykyiset työkalut mahdollistavat työnteon vuorokauden ympäri. Kun työpaikka sijaitsee omassa päässä, rajojen asettaminen työnteolle on pitkälti itsestä kiinni. Tämän päivän hyvinvoiva työntekijä onkin aiemman fyysisesti kestävän puurtajan sijaan sellainen, joka osaa pitää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan huolta. Hyvinvoinnin saavuttamiseksi tarvitaan itsensä johtamisen taitoja.
Itsensä johtamisessa on Pentti Sydänmaalakan mukaan kyse oman toiminnan kriittisestä tarkastelusta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä kaikilla elämän osa-alueilla, niin fyysisellä, psyykkisellä, emotionaalisella, sosiaalisella kuin ammatillisellakin. Itseään ja jokapäiväistä toimintaansa on opittava tarkkailemaan objektiivisesti, eräänlaisesta lintuperspektiivistä. On tehtävä itse parhaansa oman hyvinvointinsa eteen.

Lyhytkin hetki luonnossa rauhoittaa. Kuva: Sari Kahri
Lyhytkin hetki luonnossa rauhoittaa.

Koska tiedän, että jatkuva työasioiden murehtiminen ei ole hyväksi terveydelle, olen halunnut opetella siitä eroon hallitakseni haitallista stressiä. Koska työelämän stressaavuus todennäköisesti ei tulevaisuudessa vähene, olen todennut, että minun on muututtava jaksaakseni. Olen havainnut hyväksi keinoksi esimerkiksi erilaiset rentoutus- ja mindfulness-harjoitukset, joissa oleellista on keskittyä nykyhetkeen menneestä tai tulevaisuudesta murehtimisen sijaan. Käytettyäni aamulla 10–15 minuuttia rauhoittumiseen voin aloittaa työpäivän rentoutuneella mielellä, sen sijaan, että säntäisin työpaikalle päivän kiireistä valmiiksi stressaantuneena.

Hyväksi itsensä johtajaksi ei tulla yhdessä yössä, se vaatii työtä, kuten mikä tahansa opettelua vaativa asia. Itsensä johtamisessa ongelma ei useinkaan ole se, etteikö aiheesta olisi tietoa, vaan miten soveltaa tietoa pitkäjänteisesti käytäntöön. Harjoitusten tekeminen on otettava osaksi arkea. Toiminnan on muututtava, jotta tulokset muuttuvat.

Pentti Sydänmaanlakan mukaan vain hyvinvoivat työntekijät pystyvät vastaamaan nykypäivän työelämän haasteisiin. Ammatillisen osaamisen lisäksi itsensä johtamisen taitoja voidaankin pitää oleellisina työnteon taitoina nykypäivän asiantuntijatyössä.

Lähteinä käytetty
Kallio, E. ja Kivistö, S. 2013. Mieli työssä. Helsinki: Työterveyslaitos.
Sydänmaalakka, P. 2008. Älykäs itsensä johtaminen. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kahri SariSari Kahri

tiedottaja, tradenomi

Opiskelee parhaillaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Johtamisen ja palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa ja suunnittelee tekevänsä opintoihin kuuluvan kehittämistehtävän itsensä johtamisen teemasta.