Oma koulutuspolkuni ei vienyt minua tavanomaista reittiä pitkin armeijan kautta takaisin koulun penkille, vaan halusin viettää vähintään yhden välivuoden ja tehdä töitä. Muutamien sattumien kautta tuo välivuosi venähti viiden vuoden mittaiseksi. Näihin vuosiin mahtui kuitenkin ammattitutkinto oppisopimuksella ja muutama lukion kurssi. Samalla itselleni vahvistui tunne siitä, että haluan suorittaa AMK-tutkinnon jossain vaiheessa. Enää piti vain valita ala ja opiskelumuoto. Ammattini kautta olin rakentanut vankan pohjan metallinjalostuksen parissa ja halusin laajentaa osaamistani myös alan ulkopuolelle. Päädyin opiskelemaan työn ohella Satakunnan ammattikorkeakoulun tarjoamaa Industrial Management -tutkinto-ohjelmaa verkko-opintoina vuonna 2018. Opintojen edetessä siirryin sisäisellä siirrolla töihin toiseen tehtaaseen läheiselle paikkakunnalle, minkä myötä työnkuvani muuttui samalla enemmän hallinnolliseen suuntaan.
Opintojen loppuvaiheessa alkoi tuo kuuluisa opinnäytetyö kolkuttelemaan jo ovelle. Opinnäytetyön aiheen keksiminen tuntui aluksi haastavalta ja haastattelinkin useaa eri henkilöä organisaation sisältä aina tutkimus- ja kehitysosastolta hankintaosastoon. Minulle oli alusta asti selvää, että haluaisin tehdä työn, joka hyödyttäisi niin työnantajaani kuin omaa ammatillista kehittymistänikin. Lopulta sain aiheen opinnäytetyöhön oman esimieheni ehdotuksesta ja se liittyi investointiin, joka oli tulossa omalle vastuualueelleni.
Alkuun olin epävarma tutkimusmenetelmän valinnasta ja tutkimusaiheen rajauksesta. Lähtöasetelmana oli tutkia ja selvittää tulevan siltanosturin tietojärjestelmän hyötyjä tuotannolle valimossa. Aluksi aiheen rajaaminen oli vaikeaa, sillä aihe tuntui eri näkökulmista tarkasteltuna joko liian suppealta tai liian laajalta. Totesin kuitenkin aiheen istuvan tuotantotalouden opintoihini hyvin. Suunnittelin aluksi tekeväni kvantitatiivisen tutkimuksen, mutta opettajan ja työpaikan ohjaajan opastuksella päädyin tekemään kvalitatiivisen tutkimuksen. Menetelmäksi valitsin teemahaastattelun.
Tutkimusaiheen rajauksen ja menetelmän määrittämisen jälkeen työ lähti liikkeelle teoriaosuuden kirjoittamisella. Tämä oli haastavin vaihe työn tekemisessä, sillä siltanostureiden tietojärjestelmistä ei löytynyt kovain paljon tutkimusta tai artikkeleita ja toisaalta vastaavat tietojärjestelmät räätälöidään usein asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Oli siis ensin selvitettävä, mihin järjestelmä periaatteen tasolla kykenisi, mihin se vaikuttaisi ja kuinka laajasti. Näiden tulosten pohjalta sain teoriaosuuden raamit kirjoitettua.
Seuraavana ohjelmassa oli itse haastatteluiden tekeminen. Tätä vaihetta varjosti haaste siitä, että tietojärjestelmän mahdolliset hyödyt tunnistettiin ylettyvän toimeksiantajan molempiin eri paikkakunnalla oleviin tehtaisiin. Omana etuna oli kokemus molemmista tehtaista, sillä tunsin molempien prosessit suhteellisen kattavasti ja tätä kautta pystyin päättämään työtä varten haastateltavat henkilöt.
Haastattelujen jälkeen vuorossa oli aineiston purkaminen ja analysointi tutkimusta varten. Ennalta odotettujen tulosten lisäksi haastatteluista nousi esille uusia soveltamis- ja vaikutuskohteita järjestelmälle, joten jouduin päivittämään teoriaosuutta muutamaan otteeseen. Vaikka teoriaosuuteen palaaminen tuntui syövän resursseja, oli se kuitenkin työn merkityksellisyyden kannalta ehdotonta.
Viimeisenä vaiheena oli tutkimustulosten yhteenveto ja mahdolliset jatkotutkimus- ja kehittämisehdotukset. Oma työni jatkui samassa virassa vielä opinnäytetyön jälkeenkin, ja tätä kirjoittaessa järjestelmää ei ole vielä saatu toimimaan siinä laajuudessa, mitä työssä päästiin tunnistamaan.
Koko opinnäytetyön prosessi kesti tammikuun alusta toukokuun alkuun. Huolimatta ennakko-odotuksista ja teoriaosuuteen palaamisesta, itse prosessi oli suhteellisen selkeäviivainen, ja koulun opettajan sekä työpaikan ohjaajan ansiosta työssä pysyi kuitenkin koko prosessin ajan hyvä flow. Myös täysiaikainen ja jokapäiväinen työskentely investoinnin parissa edesauttoi tutkimuksen tekemistä, sillä päivittäinen osallistuminen ja keskusteleminen asianosaisten kanssa toi arvokkaita näkökulmia, oivalluksia ja ideoita siihen, miten järjestelmää voisi hyödyntää.
Opinnäytetyön voisi ajatella olevan eräänlainen tutkinnon ”loppuvastus”, jota varten on prepattu kaikki aiemmat kurssit tutkinnossa. Itse kehotan näkemään opinnäytetyön enemmän itsensä kehittämis- ja haastamisprojektina, jossa pääsee näyttämään, mitä on oppinut. Ajattelen, että haastavaltakin tuntuviin aiheisiin kannattaa tarttua, sillä lopputulos on sen arvoinen.
Eero Siitari
Kirjoittaja valmistui toukokuussa 2022 insinööriksi Industrial Management -tutkinto-ohjelmasta. Hän jatkoi opintojaan seuraavana syksynä opintovapaalla Tampereen yliopistoon tuotantotalouden maisteriohjelmaan ja tavoitteena on saada parissa vuodessa diplomi-insinöörin tutkinto valmiiksi.
Hänen opinnäytetyönsä Crane’s information system in operations management palkittiin vuoden 2023 Osaaja-opinnäytetyökilpailussa.
