Avainsana: YAMK

Töissä sosiaali- ja terveysjärjestössä

Julkaistu

Tämä kirjoitus on sinulle, joka parhaillaan harkitset hakeutumista Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tai Kuntoutuksen ylempi AMK -koulutusohjelmiin. Koulutusohjelmat tarjoavat monipuoliset valmiudet kuntoutuksen ohjauksen, neuvonta-, suunnittelu- sekä kehittämis- ja johtotehtäviin.

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tutkintoni päivitin vuonna 2015 Kuntoutuksen ylemmässä koulutusohjelmassa (YAMK). Voin todeta, että koulutukset ovat antaneet hyvät ammatilliset valmiudet, ja sitä kautta on avautunut hienoja mahdollisuuksia toimia hyvin erilaisissa työtehtävissä. Omat työtehtäväni ovat sijoittuneet muun muassa lastensuojeluun ja järjestöjen kehittämis- ja koordinaatiotehtäviin.

Näköalapaikalla ja monipuolisten työtehtävien äärellä

Nykyisin työskentelen erityisasiantuntijana valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestössä (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry). Tässä tehtävässä voin todeta olevani melkoisella näköalapaikalla ja monipuolisten työtehtävien äärellä.

Ennen vuoden vaihdetta tehtävänäni oli tukea maakuntien järjestötoimijoita sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun liittyen. Vuoden vaihteesta lähtien tehtävänkuvaani on kuulunut kuntoutus, kuntoutusuudistus sekä asiakkaiden palveluprosessit. Kyseisessä tehtävässä olen päässyt hyödyntämään niin kuntoutuksen koulutustani kuin kuntoutusalan työkokemustani kuntoutujan aseman parantamiseksi. Työni on asiantuntija- ja vaikuttamistyötä.

Olen päässyt hyödyntämään niin kuntoutuksen koulutustani kuin kuntoutusalan työkokemustani kuntoutujan aseman parantamiseksi.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan hallituskaudella tehdään kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Kuntoutuksen uudistamiskomitea julkaisi kuntoutuksen kokonaisuudistusta koskevan raporttinsa marraskuussa 2017. Komitea teki 55 ehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi. Kuntoutuksen uudistaminen kytkeytyy moniin valmisteilla oleviin laajoihin uudistuksiin, kuten sote- ja maakuntauudistukseen, kasvupalvelu-uudistukseen, monikanavarahoituksen uudistamiseen sekä hallituksen kärkihankkeisiin.

Ehdotusten toimeenpano voi toteutua ainoastaan siten, että ne sovitetaan tiiviiksi osaksi maakuntien sote- ja muuta uudistusvalmistelua. Vaikuttamistyötä tehdään yhdessä järjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa niin kansallisesti kuin maakunnissa. Edelleen on vaikutettava muun muassa siihen, miten kuntoutusjärjestelmän pulmat tullaan ratkaisemaan uudistuksessa ja mitkä ovat uudistuksen vaikutukset käytännössä. Sekä siihen, miten yhdyspinnat saadaan toimiviksi. Järjestötoimijoiden huolena on myös se, miten maakunnat ja kunnat tulevat avustamaan kuntoutussektorilla toimivia järjestöjä.

 

JoutsiluomaJaana_kuntoutus_nettiin

Jaana Joutsiluoma

erityisasiantuntija, kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK)

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Ryhdy työpaikkasi johtajaksi

Julkaistu

Työsuojelun näkökulmasta on vuosikausia ollut tärkeää, että työ voidaan suorittaa fyysisesti turvallisesti ja terveellisesti. Nykyään yhä harvempi tekee ruumiillisesti rasittavaa työtä, ja riski työtapaturmille on matalahko. Sen sijaan monen tämän päivän työntekijän työpaikka on ensisijaisesti omassa päässä, jossa kellokortin leimaaminen ja oven sulkeminen eivät välttämättä saa työpäivää päättymään. Kiireisinä aikoina itselläni esimerkiksi työtehtävät pyörivät mielessä ympäri vuorokauden, pahimmassa tapauksessa jopa valvottavat yöllä. Eila Kallio ja Sirkku Kivistö puhuvatkin Mieli työssä -kirjassaan työn tekemisestä henkisin työkaluin ja voimavaroin.

Kuva: Sari Kahri
Luonto on erinomainen paikka rentoutumiselle ja rauhoittumiselle.

Useimmat kokevat olevansa työssään parhaimmillaan, kun asiat ovat järjestyksessä ja asioita voi saattaa loppuun yksi kerrallaan. Tämä on kuitenkin nykypäivän asiantuntijatyössä harvinainen tilanne, ja erilaiset keskeytykset katkovat keskittymistä. Kallion ja Kivistön mukaan mielen toimintakyky rasittuu jatkuvista asiasta toiseen hyppäämisistä. Voi tuntua, että pää on puuroa, jossa tehtävät muodostavat epämääräisen massan. Siitä tunteesta on asiantuntijuus kaukana.

Nykyiset työkalut mahdollistavat työnteon vuorokauden ympäri. Kun työpaikka sijaitsee omassa päässä, rajojen asettaminen työnteolle on pitkälti itsestä kiinni. Tämän päivän hyvinvoiva työntekijä onkin aiemman fyysisesti kestävän puurtajan sijaan sellainen, joka osaa pitää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan huolta. Hyvinvoinnin saavuttamiseksi tarvitaan itsensä johtamisen taitoja.
Itsensä johtamisessa on Pentti Sydänmaalakan mukaan kyse oman toiminnan kriittisestä tarkastelusta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä kaikilla elämän osa-alueilla, niin fyysisellä, psyykkisellä, emotionaalisella, sosiaalisella kuin ammatillisellakin. Itseään ja jokapäiväistä toimintaansa on opittava tarkkailemaan objektiivisesti, eräänlaisesta lintuperspektiivistä. On tehtävä itse parhaansa oman hyvinvointinsa eteen.

Lyhytkin hetki luonnossa rauhoittaa. Kuva: Sari Kahri
Lyhytkin hetki luonnossa rauhoittaa.

Koska tiedän, että jatkuva työasioiden murehtiminen ei ole hyväksi terveydelle, olen halunnut opetella siitä eroon hallitakseni haitallista stressiä. Koska työelämän stressaavuus todennäköisesti ei tulevaisuudessa vähene, olen todennut, että minun on muututtava jaksaakseni. Olen havainnut hyväksi keinoksi esimerkiksi erilaiset rentoutus- ja mindfulness-harjoitukset, joissa oleellista on keskittyä nykyhetkeen menneestä tai tulevaisuudesta murehtimisen sijaan. Käytettyäni aamulla 10–15 minuuttia rauhoittumiseen voin aloittaa työpäivän rentoutuneella mielellä, sen sijaan, että säntäisin työpaikalle päivän kiireistä valmiiksi stressaantuneena.

Hyväksi itsensä johtajaksi ei tulla yhdessä yössä, se vaatii työtä, kuten mikä tahansa opettelua vaativa asia. Itsensä johtamisessa ongelma ei useinkaan ole se, etteikö aiheesta olisi tietoa, vaan miten soveltaa tietoa pitkäjänteisesti käytäntöön. Harjoitusten tekeminen on otettava osaksi arkea. Toiminnan on muututtava, jotta tulokset muuttuvat.

Pentti Sydänmaanlakan mukaan vain hyvinvoivat työntekijät pystyvät vastaamaan nykypäivän työelämän haasteisiin. Ammatillisen osaamisen lisäksi itsensä johtamisen taitoja voidaankin pitää oleellisina työnteon taitoina nykypäivän asiantuntijatyössä.

Lähteinä käytetty
Kallio, E. ja Kivistö, S. 2013. Mieli työssä. Helsinki: Työterveyslaitos.
Sydänmaalakka, P. 2008. Älykäs itsensä johtaminen. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kahri SariSari Kahri

tiedottaja, tradenomi

Opiskelee parhaillaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Johtamisen ja palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa ja suunnittelee tekevänsä opintoihin kuuluvan kehittämistehtävän itsensä johtamisen teemasta.