Kategoria: Suomenkieliset artikkelit

Töissä sosiaali- ja terveysjärjestössä

Julkaistu

Tämä kirjoitus on sinulle, joka parhaillaan harkitset hakeutumista Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tai Kuntoutuksen ylempi AMK -koulutusohjelmiin. Koulutusohjelmat tarjoavat monipuoliset valmiudet kuntoutuksen ohjauksen, neuvonta-, suunnittelu- sekä kehittämis- ja johtotehtäviin.

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tutkintoni päivitin vuonna 2015 Kuntoutuksen ylemmässä koulutusohjelmassa (YAMK). Voin todeta, että koulutukset ovat antaneet hyvät ammatilliset valmiudet, ja sitä kautta on avautunut hienoja mahdollisuuksia toimia hyvin erilaisissa työtehtävissä. Omat työtehtäväni ovat sijoittuneet muun muassa lastensuojeluun ja järjestöjen kehittämis- ja koordinaatiotehtäviin.

Näköalapaikalla ja monipuolisten työtehtävien äärellä

Nykyisin työskentelen erityisasiantuntijana valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestössä (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry). Tässä tehtävässä voin todeta olevani melkoisella näköalapaikalla ja monipuolisten työtehtävien äärellä.

Ennen vuoden vaihdetta tehtävänäni oli tukea maakuntien järjestötoimijoita sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun liittyen. Vuoden vaihteesta lähtien tehtävänkuvaani on kuulunut kuntoutus, kuntoutusuudistus sekä asiakkaiden palveluprosessit. Kyseisessä tehtävässä olen päässyt hyödyntämään niin kuntoutuksen koulutustani kuin kuntoutusalan työkokemustani kuntoutujan aseman parantamiseksi. Työni on asiantuntija- ja vaikuttamistyötä.

Olen päässyt hyödyntämään niin kuntoutuksen koulutustani kuin kuntoutusalan työkokemustani kuntoutujan aseman parantamiseksi.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan hallituskaudella tehdään kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Kuntoutuksen uudistamiskomitea julkaisi kuntoutuksen kokonaisuudistusta koskevan raporttinsa marraskuussa 2017. Komitea teki 55 ehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi. Kuntoutuksen uudistaminen kytkeytyy moniin valmisteilla oleviin laajoihin uudistuksiin, kuten sote- ja maakuntauudistukseen, kasvupalvelu-uudistukseen, monikanavarahoituksen uudistamiseen sekä hallituksen kärkihankkeisiin.

Ehdotusten toimeenpano voi toteutua ainoastaan siten, että ne sovitetaan tiiviiksi osaksi maakuntien sote- ja muuta uudistusvalmistelua. Vaikuttamistyötä tehdään yhdessä järjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa niin kansallisesti kuin maakunnissa. Edelleen on vaikutettava muun muassa siihen, miten kuntoutusjärjestelmän pulmat tullaan ratkaisemaan uudistuksessa ja mitkä ovat uudistuksen vaikutukset käytännössä. Sekä siihen, miten yhdyspinnat saadaan toimiviksi. Järjestötoimijoiden huolena on myös se, miten maakunnat ja kunnat tulevat avustamaan kuntoutussektorilla toimivia järjestöjä.

 

JoutsiluomaJaana_kuntoutus_nettiin

Jaana Joutsiluoma

erityisasiantuntija, kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK)

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Ryhdy työpaikkasi johtajaksi

Julkaistu

Työsuojelun näkökulmasta on vuosikausia ollut tärkeää, että työ voidaan suorittaa fyysisesti turvallisesti ja terveellisesti. Nykyään yhä harvempi tekee ruumiillisesti rasittavaa työtä, ja riski työtapaturmille on matalahko. Sen sijaan monen tämän päivän työntekijän työpaikka on ensisijaisesti omassa päässä, jossa kellokortin leimaaminen ja oven sulkeminen eivät välttämättä saa työpäivää päättymään. Kiireisinä aikoina itselläni esimerkiksi työtehtävät pyörivät mielessä ympäri vuorokauden, pahimmassa tapauksessa jopa valvottavat yöllä. Eila Kallio ja Sirkku Kivistö puhuvatkin Mieli työssä -kirjassaan työn tekemisestä henkisin työkaluin ja voimavaroin.

Kuva: Sari Kahri
Luonto on erinomainen paikka rentoutumiselle ja rauhoittumiselle.

Useimmat kokevat olevansa työssään parhaimmillaan, kun asiat ovat järjestyksessä ja asioita voi saattaa loppuun yksi kerrallaan. Tämä on kuitenkin nykypäivän asiantuntijatyössä harvinainen tilanne, ja erilaiset keskeytykset katkovat keskittymistä. Kallion ja Kivistön mukaan mielen toimintakyky rasittuu jatkuvista asiasta toiseen hyppäämisistä. Voi tuntua, että pää on puuroa, jossa tehtävät muodostavat epämääräisen massan. Siitä tunteesta on asiantuntijuus kaukana.

Nykyiset työkalut mahdollistavat työnteon vuorokauden ympäri. Kun työpaikka sijaitsee omassa päässä, rajojen asettaminen työnteolle on pitkälti itsestä kiinni. Tämän päivän hyvinvoiva työntekijä onkin aiemman fyysisesti kestävän puurtajan sijaan sellainen, joka osaa pitää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan huolta. Hyvinvoinnin saavuttamiseksi tarvitaan itsensä johtamisen taitoja.
Itsensä johtamisessa on Pentti Sydänmaalakan mukaan kyse oman toiminnan kriittisestä tarkastelusta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä kaikilla elämän osa-alueilla, niin fyysisellä, psyykkisellä, emotionaalisella, sosiaalisella kuin ammatillisellakin. Itseään ja jokapäiväistä toimintaansa on opittava tarkkailemaan objektiivisesti, eräänlaisesta lintuperspektiivistä. On tehtävä itse parhaansa oman hyvinvointinsa eteen.

Lyhytkin hetki luonnossa rauhoittaa. Kuva: Sari Kahri
Lyhytkin hetki luonnossa rauhoittaa.

Koska tiedän, että jatkuva työasioiden murehtiminen ei ole hyväksi terveydelle, olen halunnut opetella siitä eroon hallitakseni haitallista stressiä. Koska työelämän stressaavuus todennäköisesti ei tulevaisuudessa vähene, olen todennut, että minun on muututtava jaksaakseni. Olen havainnut hyväksi keinoksi esimerkiksi erilaiset rentoutus- ja mindfulness-harjoitukset, joissa oleellista on keskittyä nykyhetkeen menneestä tai tulevaisuudesta murehtimisen sijaan. Käytettyäni aamulla 10–15 minuuttia rauhoittumiseen voin aloittaa työpäivän rentoutuneella mielellä, sen sijaan, että säntäisin työpaikalle päivän kiireistä valmiiksi stressaantuneena.

Hyväksi itsensä johtajaksi ei tulla yhdessä yössä, se vaatii työtä, kuten mikä tahansa opettelua vaativa asia. Itsensä johtamisessa ongelma ei useinkaan ole se, etteikö aiheesta olisi tietoa, vaan miten soveltaa tietoa pitkäjänteisesti käytäntöön. Harjoitusten tekeminen on otettava osaksi arkea. Toiminnan on muututtava, jotta tulokset muuttuvat.

Pentti Sydänmaanlakan mukaan vain hyvinvoivat työntekijät pystyvät vastaamaan nykypäivän työelämän haasteisiin. Ammatillisen osaamisen lisäksi itsensä johtamisen taitoja voidaankin pitää oleellisina työnteon taitoina nykypäivän asiantuntijatyössä.

Lähteinä käytetty
Kallio, E. ja Kivistö, S. 2013. Mieli työssä. Helsinki: Työterveyslaitos.
Sydänmaalakka, P. 2008. Älykäs itsensä johtaminen. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kahri SariSari Kahri

tiedottaja, tradenomi

Opiskelee parhaillaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Johtamisen ja palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa ja suunnittelee tekevänsä opintoihin kuuluvan kehittämistehtävän itsensä johtamisen teemasta.

OK, but first coffee

Julkaistu
  • Oletko koskaan saanut kutsua tapaamiseen, ja miettinyt jo etukäteen, että siellä juodaan varmaankin hyvät kahvit? Ja alkanut naputella hermostuneena pöytää, kun näin ei ole käynyt? Miksi se kahvi on sitten niin tärkeää saada? En itsekään tiedä, miksi kaiken maailman tapaamisissa juodaan aina kahvia, mutta yhteisestä kupillisesta on muodostunut kuin kirjoittamaton sääntö, jolla laitetaan homma käyntiin. Kun kahvihammas kolottaa, niin se totisesti hei kolottaa!

Hotelli- ja ravintola-alalla koko ikäni olleena olen tottunut itse siihen, että vieraista ja asiakkaista pidetään huolta ja heidän olonsa tehdään mahdollisimman mukavaksi ja kotoisaksi. Ollaan aina kohteliaita ja huomioidaan toisten tarpeet sekä toiveet. Kahvi-ihmisille sitä kahvia ja teen juojille teetä jopa – iiks! – muutamaa vaihtoehtoa.

Me suomalaiset olemme tutkitusti maailman kovimpia kahvinjuojia asukasta kohti. Juomme kahvia noin 4–5 kuppia päivässä. Tämä on se laji, jossa päihitämme naapurimaamme Ruotsin takuuvarmasti joka vuosi.

Tämä on se laji, jossa päihitämme naapurimaamme Ruotsin takuuvarmasti joka vuosi.

Työelämässäkin kahvi on tärkeää. Suomalaiseen kokouskulttuuriin kahvi kuuluu oleellisesti. Asiakkaita kestitessäni varmistan aina, että heillä on mitä parhainta kahvia ja että he tuntevat olonsa kotoisaksi kahvishowroomissamme. Myös sillä on merkitystä, mistä kahvi juodaan. Posliinikupista se maistuu aina paremmalta. Yksityiskohdista koostuu kokonaisuus ja yksityiskohdat jäävät mieleen. Esimerkiksi latte macchiato -maitokahvin kauniisti aaltoilevia kerroksia et näe kuin juomalle tarkoitetusta korkeasta lasista.

Näin vieraallesi tai asiakkaallesi tulee tunne, fiilis, että jokaista asiaa on mietitty. Vieraat istuvat aina parhaimmalla paikalla, saavat vatsansa tarvittaessa täyteen ja viihtyvät. Sanonta ”kohtele muita kuin toivot itseäsi kohdeltavan” pitää saletisti paikkansa. Muista kertoa vieraillesi myös ne tylsät pikkujutut, kuten mistä löytyvät veskit ja miten he pääsevät parhaiten ja helposti tapaamispaikalle. Kiitä heitä jälkikäteen ajasta ja käynnistä. Omassa työssäni ei ole haitaksi sujauttaa muutama kahvipussi heille mukaan vierailun päätteeksi.

Palataan kahviin. All you need is love – oh, and coffee! Kahvia pitää saada joka aamu, sillä käynnistyy uusi päivä, ja usein tärkeimmät asiat sovitaan kahvikupillisen ääressä. Yksi työpäivän parhaimmista hetkistä on, kun nautin ensimmäisen kahvin ja katson aamun uutiset ja meilit.  Päivä on vielä avoin ja jännittävä. Puhumattakaan päivän viimeisestä kupillisesta, jolloin päivä on jo takana ja pohdit mitä kaikkea tänään tapahtuikaan. Tiedän, että nyt te kanssakahvi-ihmiset nyökyttelette siellä.

Aina ensin kahvi, sitten vasta muut asiat.


Malla Metsäpalo Malla Metsäpalo
Restonomi (AMK)

Kirjoittaja on kahvinrakastaja, joka työskentelee Suomen Nestléllä Beverage Ambassadorina.

Voi kun sulla on hyvä käsiala

Julkaistu

”Voi, kun sulla on hyvä käsiala!” on kalligrafin kauhukommentti. En nimittäin tiedä, miten siihen vastaisi. Pari vastausta olen kehitellyt vuosien mittaan.

Joko: ”Kiitos vaan, olen kyllä 15 vuotta käynyt kouluja, Suomessa ja ulkomailla, tehnyt työtä joka päivä oman kalligrafisen käsialani kehittämiseksi ja parantamiseksi.” Tai: ”Mun käsiala on itse asiassa ihan kauheeta ’lääkärin’ käsialaa, siitä ei saa mitään selvää. Mutta tekstaustaitoani olen kehittänyt opiskelemalla Suomessa ja ulkomailla jo parikymmentä vuotta.” Toinen usein kuulemani lause on kysymys ”mitä sä sitten oikein teet päivät pitkät kun olet siellä työtilassasi?”

SAMKista valmistumiseni jälkeen olen tehnyt lukuisia opintoja Yhdysvalloissa, Englannissa, Espanjassa ja Italiassa. Euroopassa kalligrafialla on pitkät juuret ja se on osa taidekenttää.

Peruspäivääni kuuluu aamulla sähköpostien läpikäynti. Tilaukset tulevat suurelta osin sähköpostilla. Sen jälkeen lämmitän kättä eli tekstaan suoraa viivaa ja kirjaimia ennen kuin aloitan tilaustöitten tekemisen. Mitään asiakastyötä ei voi aloittaa kylmiltään, vaan ihan kuten huippu-urheilussa ensin lämmitellään kunnolla. Kalligrafian taitoa voisi myös verrata vaikkapa viulun soittamiseen: sitä ei vain herätä yhtenä aamuna ja aloiteta sinfonian soittoa jossain konserttisalissa. Se vaatii tuhansia tunteja ja vuosien harjoitusta.

Marika Koskimäki-Ketelän Papan tyttö
Papan tyttö, osa

Tavallisimmat tilaustyöt ovat logojen suunnittelua, yritysten juhlien kuori- ja kutsutekstauksia, paikkakorttitekstauksia, tatuointien tekstausta tatuoijalle lähetettäväksi, kunniakirjojen tekstausta ja CD:n kansitekstien suunnittelua. Mielenkiintoisimpiin päiviin kuuluvat erilaiset seinätekstaukset, joita saan käydä tekemässä yritysten ja yksityisten asiakkaiden seiniin.

Lisäksi jokaiseen päivääni kuuluu materiaalin tuottaminen parille lehdelle, teosten digitointi, asiakkaiden tapaaminen sekä opetusmateriaalin suunnittelu. Opetan ympäri Suomen erilaisia kalligrafiaan ja taiteeseen liittyviä kursseja ja olenpa pari kertaa käynyt Los Angelesissakin vetämässä kalligrafian kurssin. Kalligrafiakirjani Iloisia Kirjaimia – Oikeilla Välineillä julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2014 nimellä Happy Lettering with the Right Tools.

Mutta, kuten eräs asiakkaani hiljattain kommentoi: ”Uskomatonta, että sitä voi kynälläkin kirjaimia piirtämällä ihminen elättää itsensä.”

—
Video viimeisimmästä näyttelystäni:

Marika KoskimAlumni Marika Koskimäki-Ketelääki-Ketelä

valokuvaaja ja kalligrafi, kuvataiteilija (AMK)

Kotisivut

Blogi 

Oman osaamisen huoltosopimus

Julkaistu

Media tykittää uutisia siitä, miten olemme keskellä kaikkien aikojen mullistusta. Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti, globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla ja kaikessa. Tulee mullistuksia, joihin ei osattu millään tavalla varautua. Pitää osata silti toimia, vaikka ei ole olemassa valmiiksi testattuja malleja.

Tulevaisuuden työpaikoista voidaan varmuudella sanoa, että ammatteja katoaa ja työpaikkoja kuolee. Uusia tulee tilalle, mutta emme vielä tiedä millaisia. Palveluammattien luonne ja arvostus muuttuu. Ammattikunnat ja yritykset etsivät uutta tapaa määrittää merkitystään yhteiskunnalle. Eri ammattien huippuosaajille tullaan maksamaan moninkertaisesti enemmän kuin hyville.

Työ jaetaan uudelleen tietokoneiden, itsepalveluasiakkaiden ja halpatyövoiman kesken.

Työpaikat muuttuvat, työntekijät muuttuvat, koulutusvaatimukset muuttuvat. Perinteinen, opiskelun kautta tapahtuva omien taitojen jalostaminen ammatiksi ei enää riitä. Keskimäärin yhteiskunnassamme koulutustason on noustava, koska suoritustasovaatimukset nousevat. Työ jaetaan uudelleen tietokoneiden, itsepalveluasiakkaiden ja halpatyövoiman kesken. Käynnissä on jo uusien työaikamuotojen rantautuminen ja on myös todennäköistä, että suomalaisten normaalityöaika lyhenee. Työn fyysinen kuormitus vähenee ja henkinen kuormitus kasvaa. Suurimmat muutokset nähdään julkisella sektorilla. Kaikki tämä kehitys asettaa erittäin suuria vaatimuksia koulutukselle ja esimiestyölle.

Koulutettu väestö on ollut Suomen etu. Myllerryksessä ei kuitenkaan enää voi nojata siihen, että plakkarissa on suoritettu tutkinto. Se on monesti suorituksena nykyään vain oletusarvo kisassa työpaikoista ja uralla etenemisestä.

Tässä rytäkässä kaikkien meidän kannattaa keskittyä siihen, että oma osaamisemme on aina ajantasaista. Parasta olisi, jos voisi lukea itsensä oman alan edelläkävijöiden joukkoon. Pidä huolta siitä, että itselläsi on vähintäänkin digitaalisen yhteiskunnan perustaidot. Uuden oppiminen, luovat ongelmanratkaisutaidot, tiimityöskentelytaidot, innovatiivisuus ja sosiaaliset taidot ovat työpaikoilla jatkossa entistäkin tärkeämpiä, suorastaan olennaisia työssä menestymisen kannalta. Näitä asioita ei välttämättä tule sparrattua seminaarissa istumalla, vaan oman asenteen aktiivisen kehittämisen myötä.

Meidän jokaisen on syytä miettiä, mihin suuntaan omaa uraa on viemässä ja mitä taitoja sekä osaamista uraa kehittäessään tarvitsee. Kyseessä on yksinkertainen tavoitetilan asetanta ja siihen pohjautuen välietappien laadinta. Tähän pohjautuen jokaisen kannattaisi solmia itsensä kanssa oman osaamisen huoltosopimus, jossa sitoutuu pitämään osaamisestaan huolta ja osallistumaan aktiivisesti määräaikaishuoltoihin tavoitteen mukaisessa aikataulussa. Tavoitetila kannattaa asettaa, vaikka olisi parhaillaan työssä mahtavassa ammatissa, jossa pääsee käyttämään omaa osaamistaan monipuolisesti. Paraskin ammattitaito vanhenee, jos huollot jäävät tekemättä.

Norman Vincent Peale on osuvasti lausahtanut: ”Voit saavuttaa tavoitteesi, toteuttaa parhaat unelmasi ja päästä sinne minne haluat, vain silloin, kun tiedät, mikä tavoitteesi on.” Mieti siis, mihin olet urallasi menossa ja miksi. Sitten vain tavoitteita kohti!

Agora Alumnikolumni Maaria Silvius

Maaria Silvius

Rehtori, tradenomi (AMK)

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

 

Kirjoitus on julkaistu Agorassa 1/2016