Työsuojelun näkökulmasta on vuosikausia ollut tärkeää, että työ voidaan suorittaa fyysisesti turvallisesti ja terveellisesti. Nykyään yhä harvempi tekee ruumiillisesti rasittavaa työtä, ja riski työtapaturmille on matalahko. Sen sijaan monen tämän päivän työntekijän työpaikka on ensisijaisesti omassa päässä, jossa kellokortin leimaaminen ja oven sulkeminen eivät välttämättä saa työpäivää päättymään. Kiireisinä aikoina itselläni esimerkiksi työtehtävät pyörivät mielessä ympäri vuorokauden, pahimmassa tapauksessa jopa valvottavat yöllä. Eila Kallio ja Sirkku Kivistö puhuvatkin Mieli työssä -kirjassaan työn tekemisestä henkisin työkaluin ja voimavaroin.
Useimmat kokevat olevansa työssään parhaimmillaan, kun asiat ovat järjestyksessä ja asioita voi saattaa loppuun yksi kerrallaan. Tämä on kuitenkin nykypäivän asiantuntijatyössä harvinainen tilanne, ja erilaiset keskeytykset katkovat keskittymistä. Kallion ja Kivistön mukaan mielen toimintakyky rasittuu jatkuvista asiasta toiseen hyppäämisistä. Voi tuntua, että pää on puuroa, jossa tehtävät muodostavat epämääräisen massan. Siitä tunteesta on asiantuntijuus kaukana.
Nykyiset työkalut mahdollistavat työnteon vuorokauden ympäri. Kun työpaikka sijaitsee omassa päässä, rajojen asettaminen työnteolle on pitkälti itsestä kiinni. Tämän päivän hyvinvoiva työntekijä onkin aiemman fyysisesti kestävän puurtajan sijaan sellainen, joka osaa pitää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan huolta. Hyvinvoinnin saavuttamiseksi tarvitaan itsensä johtamisen taitoja.
Itsensä johtamisessa on Pentti Sydänmaalakan mukaan kyse oman toiminnan kriittisestä tarkastelusta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä kaikilla elämän osa-alueilla, niin fyysisellä, psyykkisellä, emotionaalisella, sosiaalisella kuin ammatillisellakin. Itseään ja jokapäiväistä toimintaansa on opittava tarkkailemaan objektiivisesti, eräänlaisesta lintuperspektiivistä. On tehtävä itse parhaansa oman hyvinvointinsa eteen.
Koska tiedän, että jatkuva työasioiden murehtiminen ei ole hyväksi terveydelle, olen halunnut opetella siitä eroon hallitakseni haitallista stressiä. Koska työelämän stressaavuus todennäköisesti ei tulevaisuudessa vähene, olen todennut, että minun on muututtava jaksaakseni. Olen havainnut hyväksi keinoksi esimerkiksi erilaiset rentoutus- ja mindfulness-harjoitukset, joissa oleellista on keskittyä nykyhetkeen menneestä tai tulevaisuudesta murehtimisen sijaan. Käytettyäni aamulla 10–15 minuuttia rauhoittumiseen voin aloittaa työpäivän rentoutuneella mielellä, sen sijaan, että säntäisin työpaikalle päivän kiireistä valmiiksi stressaantuneena.
Hyväksi itsensä johtajaksi ei tulla yhdessä yössä, se vaatii työtä, kuten mikä tahansa opettelua vaativa asia. Itsensä johtamisessa ongelma ei useinkaan ole se, etteikö aiheesta olisi tietoa, vaan miten soveltaa tietoa pitkäjänteisesti käytäntöön. Harjoitusten tekeminen on otettava osaksi arkea. Toiminnan on muututtava, jotta tulokset muuttuvat.
Pentti Sydänmaanlakan mukaan vain hyvinvoivat työntekijät pystyvät vastaamaan nykypäivän työelämän haasteisiin. Ammatillisen osaamisen lisäksi itsensä johtamisen taitoja voidaankin pitää oleellisina työnteon taitoina nykypäivän asiantuntijatyössä.
Lähteinä käytetty
Kallio, E. ja Kivistö, S. 2013. Mieli työssä. Helsinki: Työterveyslaitos.
Sydänmaalakka, P. 2008. Älykäs itsensä johtaminen. Helsinki: Talentum Media Oy.