Sanotaan, että kaikelle on aikansa ja paikkansa. Minun kohdallani opintojen aloittamiselle löytyi sopiva ajankohta kolmivuorotyön ja perhe-elämän pyörteissä syksyllä 2021 kuopuksenkin siirtyessä koulumaailmaan. Täällä Kainuun korvessa opintomahdollisuuksia kartoittaessa Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden verkko-opinnot vetivät puoleensa myös aika- ja paikkariippumattomuutensa vuoksi, mutta ennen kaikkea siksi, että opiskeluissa oli mahdollisuus keskittyä julkishallinnon opintoihin.
Jo ensimmäiset, valintakoekursseina toimineet kurssit osoittivat, että olen löytänyt oman tapani opiskella. Etänä ja joustavasti työn ohessa, omiin aikatauluihin sovitellen. Itsenäisesti, mutta ei kuitenkaan täysin yksin. Alusta asti tuntui, että opiskelijalla itsellään on mahdollisuus vaikuttaa opintojen etenemiseen – omalla kohdallani opinnot veivät mukanaan ja alkuperäinen, hieman varovainen, neljän vuoden päähän asetettu, tavoite valmistumiselle vaihtui lopulta noin kahteen vuoteen.
Miksi sitten julkishallintoa? Lähtökohtana oli kiinnostus ja halu ymmärtää julkisen sektorin sääntelyä toiminnan taustalla. Miksi kunta ei valitse urakoitsijaksi aina sitä tunnettua, oman kunnan rakennusalan yritystä? Miten asiat tulee käsitellä kunnallisessa päätöksenteossa ja miten kuntien taloutta hoidetaan? Miten valtio ohjaa kuntien toimintaa? Mitä tehtäviä ministeriöillä on ja miten ne näkyvät arjessamme? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin sain vastauksen opintojeni aikana. Julkishallinnon opintojen kokonaisuus oli laadukkaasti ja ajankohtaisesti rakennettu – opintojen kautta syntyi kattava kuva julkisen sektorin ominaispiirteistä, haasteista ja mahdollisuuksista. Lisäksi laaja kurssivalikoima mahdollisti opintojen täydentämisen itseä kiinnostavilla opintokokonaisuuksilla. Esimerkiksi sopimusoikeutta ja organisaation riskienhallintaa käsittelevät opinnot toivat mukavaa lisämaustetta ammatti- ja perusopintojen lisäksi.
Oma taustani julkisen sektorin työntekijänä sai minut usein ajattelemaan julkista sektoria työnantajana. Pohdin muun muassa sitä, millaisilla keinoilla työntekijöiden vaihtuvuutta voisi hillitä ja miten kuntatyönantajat voisivat hyödyntää palkitsemisen mahdollisuuksia. Kahvipöytäkeskusteluissa tuttavien ja työkavereiden kanssa nousivat ajoittain esille julkisen ja yksityisen sektorin erot, erityisesti palkkauksessa ja palkitsemisessa. Vaikka kuntatyönantajan tarjoamat työpaikat näyttäytyvät usein vakaina ja varmoina, ei tietynlaiselta jäykältä vaikutelmalta voi aina välttyä. Pohdinkin, tunnistetaanko palkitsemisen mahdollisuudet julkisella sektorilla siten, kuin ne yksityisellä sektorilla on tunnistettu.
Opinnäytetyöni aihe valikoitui niin aidosta kiinnostuksesta aihetta kohtaan kuin myös toimeksiantajana toimineen ja opintoihin kuuluvan harjoittelupaikan tarjonneen kunnan strategiaan pohjautuvasta tarpeesta. Keskeisiksi kysymyksiksi nousivat pohdinnat siitä, miten kunnissa palkitsemista on mahdollista toteuttaa ja miten palkitsemisesta saadaan vaikuttava. Palkitsemista ei voi mielestäni nähdä organisaation strategiasta irrallisena toimenpiteenä, vaan sen tulisi tukea organisaatiossa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Palkitsemismallin tai -järjestelmän luomisessa vaikeinta voikin olla se, miten palkitsemisesta saadaan yhtä aikaa organisaation strategiaa tukeva, tasa-arvoinen, läpinäkyvä ja parhaimmillaan työntekijän organisaatioon sitouttava. Erityisesti voittoa tavoittelemattomilta kuntatyönantajilta palkitsemismallin suunnittelu vaatii ajatusta, aikaa ja resursseja – tahtoa unohtamatta.
En opintojen käynnistyessä voinut edes aavistaa, mihin tie, jolle olin juuri lähtenyt, minut johdattaisi. Vuodet kolmivuorotyössä kuntatyönantajalla vaihtuivat opintojen loppuvaiheessa asiantuntijatyöhön yksityisellä sektorilla. Suorittamani opinnot täydentävät asiantuntijuuttani julkista sektoria koskevissa tehtävissä ja koen saaneeni opinnoistani paljon irti. On todettava, että muutos työympäristössä on myös konkretisoinut opinnäytetyössäni käsiteltyjä aiheita – julkisen ja yksityisen sektorin välillä on suuri, toimivan palkitsemisjärjestelmän levyinen kuilu.
Kirjoittaja Eila Granqvist valmistui toukokuussa 2023 tradenomiksi (AMK) liiketalouden tutkinto-ohjelmasta suuntautumisenaan julkishallinto. Hän työskentelee KPMG:llä tilintarkastuksen asiantuntijana.
Eila Granqvistin opinnäytetyö Palkitaan Paltamossa – Miten kunta voi palkita henkilöstöään? palkittiin Osaaja 2023 kilpailussa. Tutustu opinnäytetyöhön.
Artikkelikuva: Pixabay/lumenbrite